Kattavuusaste on jopa 94 ​​%! Alankomaiden maailmanlaajuisessa kasvihuoneteollisuudessa hyödylliset hyönteiset ja mikro-organismit muodostavat vihreän puolustuslinjan.

Alankomaiden tilastokeskuksen (CBS) tietojen mukaan biologisen torjunnan (elävät organismit) käyttöaste kasvihuonekasveissa Alankomaissa vuonna 2024 oli 94 % (istutusalasta riippuen), mikä on pysynyt pääosin samana kuin vuonna 2020. Tiettyjen biologisten torjunta-aineiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Esimerkiksi petopunkkien ja -ripsiäisten käyttöaste nousi 69 prosentista koko istutusalasta vuonna 2020 84 prosenttiin vuonna 2024. Lisäksi mikrobivalmisteita, kuten bakteereja, käytetään tuholaisten torjuntaan yli kahdessa kolmasosassa kasvihuonekasvien istutusalueista. Yllä olevat tiedot ovat CBS:n alustavia tilastoja.

Kyselyyn osallistuivat kurkkujen, paprikoiden, tomaattien, mansikoiden, afrikanpäivänkakkaroiden, krysanteemien, ruusujen, ruukkukasvien ja lehtikasvien viljelijät.Heiltä kysyttiin biologisten torjuntamenetelmien käytöstä.Noin puolet kasvihuoneviljelijöistä viljeli jotakin näistä viljelykasveista, ja nämä viljelykasvit kattoivat yhteensä 70 % Alankomaiden kasvihuoneiden kokonaispinta-alasta (10 000 hehtaaria).

Petopunkkien ja petoripsiäisten lisäksi myös muut biologiset torjuntalajit, kuten loispistiäiset (sphecodes), surviaissääskiät, petohyönteiset, kärpäset ja kovakuoriaiset, muodostivat suuremman osan istutusalasta kuin vuonna 2020.Sukkulamadot olivat kasvihuoneissa vähiten käytettyjä biologisia torjuntalajeja, joita käytettiin vain 12 %:lla istutusalasta.

Useimmilla kasvihuonekasveilla käytetään biologisia torjunta-aineita tuholaisten tai punkkien torjuntaan yli 95 prosentilla istutusalasta. Esimerkiksi kurkun ja tomaatin viljelyssä biologiset torjunta-aineet olivat peittäneet lähes koko istutusalan vuoteen 2020 mennessä. Ruukkukasvien ja lehtikasvien käyttöaste on suhteellisen alhainen, mutta silti yli 75 prosenttia.

Petopunkkien ja petoripsiäisten käyttöala kasvoi eniten tomaattikasvoilla: se nousi 18 prosentista vuonna 2020 66 prosenttiin vuonna 2024. Ampiaisten ja äkäsääskien käyttö kasvoi erityisen merkittävästi ruukkukasveissa, nousten 29 prosentista vuonna 2020 45 prosenttiin vuonna 2024. Se kasvoi myös merkittävästi krysanteemien viljelyssä, 68 prosentista 82 prosenttiin. Petohyönteisten, petokuoriaisten, mäkärien ja kirvoja syövien kärpästen käyttö krysanteemien viljelyssä kasvoi eniten, nousten 10 prosentista 44 prosenttiin.

Hyödyllisten hyönteisten lisäksi myös mikrobivalmisteet (kuten bakteerit, sienet ja virukset) ovat kestäviä vaihtoehtoja kemiallisille torjunta-aineille. Näitä valmisteita käytetään tuholaisten torjuntaan 67 %:lla kasvihuoneviljelyalueista. Niitä käytetään eniten krysanteemien viljelyssä, joka kattaa 90 % istutusalasta, ja vähiten kurkun viljelyssä (50 %).

Mikrobivalmisteiden käyttöä viljelykasveilla koskeva tutkimus paljasti, että kasvihuoneviljelyä lukuun ottamatta mikrobivalmisteiden käyttö tuholaistorjunnassa oli suhteellisen harvinaista. Vähiten niitä sovellettiin avomaaviljelyssä. Omena-, päärynä- ja kaupunkimaisemapuissa (kuten kastanjapuissa, koivuissa ja japaninkirsikkapuissa) sekä puiden taimien lisäyksessä tällaisten valmisteiden osuus oli 10–25 % istutusalasta.