Teoriassa mikään ei estäisi RL:n suunniteltua kaupallista käyttöäsienitautien torjunta-aine. Loppujen lopuksi se on kaikkien määräysten mukainen. Mutta on yksi tärkeä syy, miksi tämä ei koskaan heijasta liiketoimintakäytäntöjä: kustannukset.
Esimerkkinä RL-syysvehnäkokeen sienitautien torjuntaohjelmasta keskimääräinen hinta oli noin 260 puntaa hehtaarilta. Vertailun vuoksi, John Nix Farm Management Guide -oppaan vehnän sienitautien torjuntaohjelman keskimääräiset kustannukset ovat alle puolet (116 puntaa hehtaarilta vuonna 2024).
On selvää, että RL-fugisidikäsittelyjen kokeelliset saannot olivat korkeampia kuin tyypilliset kaupalliset saannot. Esimerkiksi sienitautien torjunta-aineella käsitellyn talvivehnän keskimääräinen kontrollisato (2020-2024) RL-kokeissa oli 10,8 t/ha, mikä on merkittävästi korkeampi kuin viiden vuoden kaupallisen vehnän keskisato 7,3 t/ha (perustuen viimeisimpiin Defra-tietoihin).
RL: On monia syitä sienitautien torjunta-aineilla käsiteltyjen viljelykasvien suhteellisen korkeille satoille, ja sienitautien torjuntaohjelmat ovat vain yksi niistä. Esimerkiksi:
On helppoa olla pakkomielle lopputuloksesta, mutta onko se paras tapa mitata menestystä? Varmasti viimeaikainen palaute RL-tutkimuksesta osoittaa, että viljelijät ovat yhä enemmän huolissaan muista mittareista, erityisesti satotuloksesta.
Useita vuosia sitten (2019-2021) AHDB/ADAS Wheat Fungicide Profit Challenge pyrki saavuttamaan tämän tavoitteen. Saavuttaakseen optimaalisen tuoton kullakin alueellisella koepaikalla osallistuvat viljelijät kehittivät sienitautien torjunta-aineita yhdelle (paikallisesti merkitykselliselle) lajikkeelle ja mukautivat niitä koko kauden ajan paikallisen tautien esiintyvyyden mukaan. Kaikki muut syötteet olivat standardoituja.
Nämä protokollat soveltuvat täysin satunnaistettuihin, kaaviopohjaisiin tutkimuksiin (kolme toistoa). Kaikki ruiskutusajat olivat samat (T0, T1, T2 ja T3), vain tuote ja annostus erosivat kilpailevissa ohjelmissa; Kaikki osallistujat eivät ruiskuttaneet joka kerta (joiltakin puuttui T0).
Nämä koealat sisältävät myös "ei fungisidiä" ja "raskaat" koealat, joista jälkimmäinen perustuu RL-fugisidiohjelmaan satopotentiaalin määrittämiseksi.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 10,73 t/ha, 1,83 t/ha enemmän kuin käsittelemätön palsta. Tämä on tyypillistä kasvatetulle lajikkeelle (Graham), jolla on kohtalainen taudinkestävyys. Kaupallisen suunnitelman keskisato oli 10,30 t/ha ja sienitautien keskimääräinen hinta 82,04 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 79,54 punnan kustannuksilla ja 10,62 t/ha sadolla – vain 0,11 t/ha pienempi kuin RL-käsittely.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 10,98 t/ha, 3,86 t/ha korkeampi kuin käsittelemätön palsta, mikä on normaalisti odotettavissa kasvatettaessa keltaruosteherkkää lajiketta (Skyfall). Kaupallisen järjestelmän keskisato oli 10,01 t/ha ja sienitautien keskimääräinen hinta oli 79,68 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 114,70 punnan kustannuksilla ja 10,76 t/ha sadolla – vain 0,22 t/ha pienempi kuin RL-käsittelyllä.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 12,07 t/ha, 3,63 t/ha enemmän kuin käsittelemätön palsta. Tämä on tyypillistä viljeltävälle lajikkeelle (KWS Parkin). Kaupallisen järjestelmän keskisato oli 10,76 t/ha ja sienitautien keskimääräinen hinta 97,10 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 115,15 punnan kustannuksilla ja 12,04 t/ha sadolla – vain 0,03 t/ha vähemmän kuin RL-käsittelyllä.
Keskimäärin (kolmessa yllä mainitussa paikassa) kannattavimpien viljelykasvien sadot olivat vain 0,12 t/ha pienemmät kuin RL sienitautien torjuntaohjelmalla saadut sadot.
Näiden kokeiden perusteella voimme päätellä, että RL:n sienitautien torjuntaohjelma tuottaa hyvän maatalouskäytännön kaltaisia satoja.
Kuva 1 osoittaa, kuinka paljon kilpailijasadot olivat lähellä RL-fugisidikäsittelyllä saatua satoa ja kuinka paljon kilpailijasadot ylittivät RL-fugisidikäsittelyllä saadun sadon.
Kuva 1. Kaupallisen talvivehnän kokonaistuotannon vertailu sienitautien torjunta-ainekustannuksiin (mukaan lukien levityskustannukset) vuoden 2021 Harvest Fungicide Margin Challenge -haasteessa (siniset pisteet). Saanto suhteessa RL-fugisidikäsittelyyn on asetettu 100 %:iin (suora vihreä viiva). Myös tietojen yleistrendi näkyy (harmaa käyrä).
Satokauden 2020 kilpailuolosuhteissa tautitasot olivat alhaiset ja kahdella kolmesta paikasta ei havaittu fungisidivastetta. Vuonna 2020 jopa useammat kaupalliset fungisidi-ohjelmat tuottivat enemmän kuin RL-ohjelmat.
Käytettyjen menetelmien laaja valikoima korostaa, miksi on vaikea valita fungisidiohjelmaa, joka edustaa "viljelijän standardia" RL-kokeissa. Jopa yhden hinnan valitseminen voi johtaa valtaviin eroihin sadoissa – ja tämä koskee vain muutamia lajikkeita. RL-kokeissa olemme tekemisissä kymmenien lajikkeiden kanssa, joista jokaisella on omat etunsa ja haittansa.
Sienimyrkkyjen kannattavuuskysymyksen lisäksi on huomionarvoista, että vehnän maailmanennätyssato on tällä hetkellä 17,96 t/ha, mikä on huomattavasti korkeampi kuin RL:n keskisato (ennätys tehtiin Lincolnshiressä vuonna 2022 satopotentiaalipohjaisella järjestelmällä).
Ihannetapauksessa haluaisimme pitää ilmaantuvuuden RL-tutkimuksissa mahdollisimman alhaisena. Tietenkin tartuntaprosentin tulisi olla alle 10 % kaikissa roduissa ja kaikissa tutkimuksissa (vaikka tämä on yhä vaikeampaa saavuttaa).
Noudatamme tätä "taudin eliminointi" -periaatetta tuodaksemme esille kaikkien lajikkeiden satopotentiaalin erilaisissa ympäristöolosuhteissa Cornwallista Aberdeenshireen ilman, että tauti vaikuttaa tuloksiin.
Jotta sienitautien torjuntaohjelma pystyisi hillitsemään kaikkia tauteja mahdollisimman tehokkaasti kaikilla alueilla, sen on oltava kattava (ja suhteellisen kallis).
Tämä tarkoittaa, että tietyissä olosuhteissa (tietyt lajit, paikat ja vuodenajat) tiettyjä sienitautien torjunta-ohjelman osia ei vaadita.
Tämän asian havainnollistamiseksi tarkastellaan RL:n talvivehnän käsittelykokeissa käytettyjä sienitautien ydinohjelmassa käytettyjä tuotteita (2024 sato).
Huomautuksia: Cyflamidia käytetään homeen torjuntaan. Homeen estäjät ovat suhteellisen kalliita ja monissa tapauksissa niillä on todennäköisesti vain vähäinen vaikutus satoon. Joissakin kokeissa homesieni voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia muutaman vuoden kuluttua, joten se on tarpeen lisätä herkimpien lajikkeiden suojelemiseksi. Tebucuria ja Comet 200:ta käytetään ruosteen torjuntaan. Mitä tulee homeensuojaukseen, niiden lisääminen ei paranna sellaisten lajikkeiden satoa, joiden ruosteenkestävyysarvot ovat korkeat.
Vaaditaan: Revistar XE (fluopyrami ja flukonatsoli) + Arizona + Talius/Justice (prokinatsiini)
Kommentti: Tämä on samanlainen kuin T0 milloin tahansa ruiskutushetkellä. Vaikka T1-seos on suhteellisen tavanomainen, se sisältää homeenestoainetta – jälleen kerran, mikä lisää kustannuksia, mutta ei suuria määriä (useimmissa tapauksissa).
Tämä on lisäsuihke, jota testikäyttäjät voivat käyttää. Vaikka se ei ole erityisen tehokas, se voi auttaa poistamaan ruostesientä (Sunorg Prolla) ja täpläsientä (käyttäen protiokonatsolituotteita). Arizona on myös vaihtoehto (mutta sitä ei voi käyttää enempää kuin kolme kertaa yhdessä hoidossa).
Kommentti: T2-vaatimukset sisältävät vahvoja tuotteita (kuten lippulehtisuihkeille odotetaan). Arizonan lisääminen ei kuitenkaan todennäköisesti lisää merkittävästi tuotantoa.
Kommentti: T3-ajoitus kohdistuu Fusarium-lajeihin (ei vehnän lehtipilkkuihin). Käytämme Prosaroa, joka on myös suhteellisen kallis. Lisäämme myös Comet 200:n poistamaan ruostetta herkistä lajikkeista. Alueilla, joilla ruostepaine on alhainen, kuten Pohjois-Skotlannissa, ruosteen lisäämisellä ei välttämättä ole paljon vaikutusta.
RL sienitautien torjuntaohjelman intensiteetin vähentäminen siirtäisi tutkimuksen puhtaan lajikkeen testaamisesta lajike x sienitautien testaamiseen, mikä sekoittaisi tiedot ja tekisi tulkinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa.
Nykyaikainen lähestymistapa auttaa myös suosittelemaan kantoja, jotka ovat herkkiä tietyille sairauksille. On monia esimerkkejä kannoista, jotka ovat saavuttaneet kaupallista menestystä huolimatta siitä, että niillä on huono tautiresistenssi (jos niitä hoidetaan oikein), mutta joilla on muita arvokkaita ominaisuuksia.
Taudin poissulkemisperiaate tarkoittaa myös sitä, että käytämme suuria annoksia. Tämä nostaa kustannuksia, mutta monissa tutkimuksissa johtaa alhaisempiin satoihin. Annosvaikutus näkyy selvästi sienitautien tehokkuusprojektissamme saaduissa taudintorjuntakäyrissä.
Kuva 2. Lehtipisteen torjunta suoja-aineilla (yhdistetyt tulokset vuosilta 2022–2024), jossa näkyy joitakin RL-kokeissa käytetyistä fungisideista. Tämä korostaa suhteellisen pientä parannusta taudin hallinnassa, joka liittyy siirtymiseen tyypillisistä kaupallisista aikatauluannoksista (puoli - kolme neljäsosaa annoksesta) RL-annoksiin (lähempänä täyttä annosta).
Äskettäisessä AHDB:n rahoittamassa katsauksessa tarkasteltiin RL:n sienitautien torjuntaohjelmaa. ADAS-vetoisen työn yksi johtopäätös on, että yhdistettynä sato- ja taudinkestoluokitusten kanssa ilman sienitautien torjunta-aineita nykyinen järjestelmä on edelleen paras tapa ohjata lajikkeiden valintaa ja hoitoa.
Postitusaika: 23.12.2024