Teoriassa mikään ei estäisi RL:n suunniteltua kaupallista käyttöä.sienitautien torjunta-aineLoppujen lopuksi se on kaikkien määräysten mukainen. Mutta on yksi tärkeä syy, miksi tämä ei koskaan vastaa liiketoimintakäytäntöjä: kustannukset.
Esimerkkinä RL-syysvehnän kokeessa käytetyn sienitautien torjunta-aineen keskimääräiset kustannukset olivat noin 260 puntaa hehtaarilta. Vertailun vuoksi John Nixin tilanhoito-oppaassa vehnän sienitautien torjunta-aineen keskimääräiset kustannukset ovat alle puolet tästä (116 puntaa hehtaarilta vuonna 2024).
On selvää, että RL-sienitautien torjunta-ainekäsittelyjen kokeelliset sadot olivat korkeammat kuin tyypilliset kaupalliset sadot. Esimerkiksi sienitautien torjunta-aineella käsitellyn syysvehnän keskimääräinen kontrollisato (2020–2024) RL-kokeissa oli 10,8 t/ha, mikä on merkittävästi korkeampi kuin viiden vuoden keskimääräinen kaupallinen vehnän sato 7,3 t/ha (perustuu Defran uusimpiin tietoihin).
RL: Sienitautien torjunta-aineilla käsiteltyjen viljelykasvien suhteellisen korkeille sadoille on monia syitä, ja sienitautien torjunta-aineet ovat vain yksi niistä. Esimerkiksi:
On helppo pakkomielteisesti keskittyä lopputulokseen, mutta onko se paras tapa mitata menestystä? RL-kyselystä viime aikoina saatu palaute osoittaa varmasti, että viljelijät ovat yhä kiinnostuneempia muista mittareista, erityisesti sadonkorjuuvoitosta.
Useita kausia sitten (2019–2021) AHDB/ADAS-vehnän sienitautien torjunta-aineiden voittohaaste pyrki tähän tavoitteeseen. Saavuttaakseen optimaalisen sadon kullakin alueellisella koepaikalla osallistuvat viljelijät kehittivät sienitautien torjunta-aineohjelmia yhdelle (paikallisesti merkitykselliselle) lajikkeelle ja muokkasivat niitä kauden aikana paikallisen tautien esiintyvyyden mukaan. Kaikki muut lähtötiedot standardoitiin.
Nämä protokollat soveltuvat täysin satunnaistettuihin, juonipohjaisiin tutkimuksiin (kolme toistoa). Kaikki ruiskutusajat olivat samat (T0, T1, T2 ja T3), ainoastaan tuote ja annostus erosivat kilpailevissa ohjelmissa; Kaikki osallistujat eivät ruiskuttaneet joka kerta (jotkut eivät ruiskuttaneet T0:aa).
Näihin koealoihin kuuluu myös "ei sienitautien torjunta-aineita" ja "raskaasti" käsiteltyjä koealoja, joista jälkimmäinen perustuu RL:n sienitautien torjunta-aineohjelmaan satopotentiaalin määrittämiseksi.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 10,73 t/ha, 1,83 t/ha enemmän kuin käsittelemätön koeala. Tämä on tyypillistä viljellylle lajikkeelle (Graham), jolla on kohtalainen taudinkestävyys. Kaupallisen suunnitelman keskisato oli 10,30 t/ha ja sienitautien torjunta-aineen keskimääräiset kustannukset olivat 82,04 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 79,54 punnan kustannuksilla ja 10,62 t/ha sadolla – vain 0,11 t/ha vähemmän kuin RL-käsittelyssä.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 10,98 t/ha, 3,86 t/ha enemmän kuin käsittelemätön koeala. Tämä on normaali sato keltaruosteelle alttiita lajikkeita (Skyfall) kasvatettaessa. Kaupallisen ohjelman keskimääräinen sato oli 10,01 t/ha ja sienitautien torjunta-aineen keskimääräinen hinta oli 79,68 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 114,70 punnan kustannuksilla ja 10,76 t/ha sadolla – vain 0,22 t/ha vähemmän kuin RL-käsittelyssä.
RL-ruiskutusohjelma tuotti 12,07 t/ha, 3,63 t/ha enemmän kuin käsittelemätön koeala. Tämä on tyypillistä viljeltävälle lajikkeelle (KWS Parkin). Kaupallisen ohjelman keskimääräinen sato oli 10,76 t/ha ja sienitautien torjunta-aineen keskimääräinen hinta oli 97,10 puntaa.
Suurin voitto saavutettiin kuitenkin 115,15 punnan kustannuksilla ja 12,04 t/ha sadolla – vain 0,03 t/ha vähemmän kuin RL-käsittelyssä.
Keskimäärin (kaikilla edellä mainituilla kolmella paikkakunnalla) kannattavimpien viljelykasvien sadot olivat vain 0,12 t/ha pienemmät kuin RL-sienitautien torjunta-aineohjelmalla saadut sadot.
Näiden kokeiden perusteella voimme päätellä, että RL-sienitautien torjunta-aineohjelma tuottaa hyvän maatalouskäytännön mukaisia satoja.
Kuvio 1 osoittaa, kuinka paljon kilpailevien aineiden sadot olivat lähellä RL-sienitautien torjunta-ainekäsittelyllä saatua satoa ja kuinka paljon kilpailevien aineiden sadot ylittivät RL-sienitautien torjunta-ainekäsittelyllä saadun sadon.
Kuva 1. Syysvehnän kaupallisen kokonaistuotannon ja sienitautien torjunta-aineiden kustannusten (mukaan lukien levityskustannukset) vertailu vuoden 2021 sadonkorjuun sienitautien torjunta-ainekatteiden haasteessa (siniset pisteet). Talteenotto suhteessa RL-sienitautien torjunta-ainekäsittelyyn on asetettu arvoon 100 % (suora vihreä viiva). Myös tietojen yleinen trendi on esitetty (harmaa käyrä).
Kilpailukykyisissä olosuhteissa sadonkorjuukaudella 2020 tautitasot olivat alhaiset, eikä kahdella kolmesta kasvupaikasta ollut havaittavaa sienitautien torjunta-ainevastetta. Vuonna 2020 vielä useammat kaupalliset sienitautien torjunta-aineet tuottivat korkeamman sadon kuin RL-käsittelyt.
Käytettyjen menetelmien laaja valikoima korostaa, miksi RL-kokeissa on vaikea valita "viljelijän standardia" edustavaa sienitautien torjunta-ainetta. Jopa yhden hinnan valitseminen voi johtaa valtaviin eroihin sadoissa – ja tämä koskee vain muutamia lajikkeita. RL-kokeissa on kyse kymmenistä lajikkeista, joilla jokaisella on omat etunsa ja haittansa.
Sienitautien torjunta-aineiden kannattavuuskysymyksen lisäksi on syytä huomata, että nykyinen vehnän maailmanennätyssato on 17,96 t/ha, mikä on huomattavasti korkeampi kuin RL:n keskimääräinen sato (ennätys tehtiin Lincolnshiressä vuonna 2022 käyttäen satopotentiaaliin perustuvaa järjestelmää).
Ihannetapauksessa haluaisimme pitää ilmaantuvuusasteen RL-tutkimuksissa mahdollisimman alhaisena. Tartunta-asteen tulisi luonnollisesti olla alle 10 % kaikilla roduilla ja kaikissa tutkimuksissa (vaikka tämän saavuttaminen onkin yhä vaikeampaa).
Noudatamme tätä 'taudin eliminointi' -periaatetta hyödyntääksemme kaikkien lajikkeiden satopotentiaalin erilaisissa ympäristöolosuhteissa Cornwallista Aberdeenshireen ilman, että taudeilla on vaikutusta tuloksiin.
Jotta sienitautien torjuntaohjelma voi tarjota maksimaalisen hallinnan kaikista taudeista kaikilla alueilla, sen on oltava kattava (ja suhteellisen kallis).
Tämä tarkoittaa, että tietyissä olosuhteissa (tiettyjä lajeja, paikkoja ja vuodenaikoja) tiettyjä sienitautien torjunta-aineen osia ei tarvita.
Havainnollistaaksemme tätä tarkastellaan RL-syysvehnän käsittelykokeissa (sato 2024) käytettyjä tuotteita, jotka ovat keskeisessä sienitautien torjunta-aineohjelmassa.
Kommentit: Cyflamidia käytetään homeen torjuntaan. Homeenestäjät ovat suhteellisen kalliita, ja monissa tapauksissa niillä on todennäköisesti vain vähäinen vaikutus satoon. Joissakin kokeissa home voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia muutaman vuoden kuluttua, joten sitä on tarpeen lisätä haavoittuvimpien lajikkeiden suojaamiseksi. Tebucuria ja Comet 200:aa käytetään ruosteen torjuntaan. Homeen estämiseksi niiden lisääminen ei paranna sellaisten lajikkeiden satoa, joilla on korkea ruosteenkestävyys.
Vaaditaan: Revistar XE (fluopyrami ja flukonatsoli) + Arizona + Talius/Justice (prokinatsiini)
Kommentti: Tämä on samanlaista kuin T0 millä tahansa ruiskutuskerralla. Vaikka T1-seos on suhteellisen vakio, se sisältää homeenestoainetta – mikä jälleen lisää kustannuksia, mutta ei suuria määriä (useimmissa tapauksissa).
Tämä on lisäruisku, jota testioperaattorit voivat käyttää. Vaikka se ei olekaan erityisen tehokas, se voi auttaa poistamaan ruostesientä (Sunorg Prolla) ja laikunsientä (protiokonatsolituotteilla). Arizona on myös yksi vaihtoehto (mutta sitä ei voida käyttää useammin kuin kolme kertaa yhdessä käsittelyssä).
Kommentti: T2-vaatimuksiin kuuluvat vahvat tuotteet (kuten odotettua lippulehtisumutteissa). Arizonan lisääminen ei kuitenkaan todennäköisesti johda merkittävään tuotannon kasvuun.
Kommentti: T3-ajoitus kohdistuu Fusarium-lajeihin (ei vehnän lehtilaikkuun). Käytämme Prosaroa, joka on myös suhteellisen kallista. Lisäämme myös Comet 200 -valmistetta ruosteen poistamiseksi alttiista lajikkeista. Alueilla, joilla ruosteen leviämispaine on alhainen, kuten Pohjois-Skotlannissa, ruosteen lisäämisellä ei välttämättä ole paljon vaikutusta.
RL-sienitautien torjunta-aineen intensiteetin vähentäminen siirtäisi tutkimuksen puhtaan lajikkeen testaamisesta lajike x sienitautien torjunta-aineen testaamiseen, mikä hämmentäisi tietoja ja tekisi tulkinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa.
Nykyaikainen lähestymistapa auttaa meitä myös suosittelemaan kantoja, jotka ovat alttiita tietyille taudeille. On monia esimerkkejä kannoista, jotka ovat saavuttaneet kaupallista menestystä huolimatta heikosta taudinkestävyydestä (jos niitä hoidetaan asianmukaisesti), mutta joilla on muita arvokkaita ominaisuuksia.
Tautien poissulkemisperiaate tarkoittaa myös sitä, että käytämme suuria annoksia. Tämä lisää kustannuksia, mutta monissa tutkimuksissa johtaa pienempiin satoihin. Annosvaikutus näkyy selvästi sienitautien torjunta-aineiden tehokkuusprojektissamme saaduissa tautien torjuntakäyrissä.
Kuva 2. Lehtilaikkujen torjunta suoja-aineilla (yhdistetyt tulokset vuosilta 2022–2024), jossa esitetään joitakin RL-kokeissa käytettyjä sienitautien torjunta-aineita. Tämä korostaa suhteellisen pientä parannusta tautien torjunnassa, joka liittyy siirtymiseen tyypillisistä kaupallisista annostuksista (puolikas - kolme neljäsosaa annoksesta) RL-aikataulun annoksiin (lähempänä täyttä annosta).
Äskettäin AHDB:n rahoittamassa katsauksessa tarkasteltiin RL:n sienitautien torjunta-aineohjelmaa. Yksi ADAS:n johtaman työn johtopäätöksistä on, että yhdistettynä sato- ja taudinkestävyysluokituksiin ilman sienitautien torjunta-aineiden käyttöä nykyinen järjestelmä on edelleen paras tapa ohjata lajikkeiden valintaa ja hoitoa.
Julkaisun aika: 23.12.2024