inquirybg

Millainen on Kiinan ja LAC-maiden välisen maatalouskaupan tilanne ja näkymät?

I. Yleiskatsaus Kiinan ja LAC-maiden väliseen maatalouskauppaan WTO:hon liittymisen jälkeen

Vuosina 2001–2023 Kiinan ja LAC-maiden välinen maataloustuotteiden kokonaiskauppa kasvoi jatkuvasti 2,58 miljardista Yhdysvaltain dollarista 81,03 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, ja keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti oli 17,0 %. Tuonnin arvo kasvoi 31-kertaisesti 2,40 miljardista Yhdysvaltain dollarista 77,63 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Vienti kasvoi 19-kertaisesti 170 miljoonasta dollarista 3,40 miljardiin dollariin. Maamme maataloustuotteiden kauppa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa on alijäämäistä, ja alijäämä kasvaa jatkuvasti. Maamme valtavat maataloustuotteiden kulutusmarkkinat ovat tarjonneet loistavia mahdollisuuksia maatalouden kehittämiselle Latinalaisessa Amerikassa. Viime vuosina markkinoillemme on tullut yhä enemmän korkealaatuisia maataloustuotteita Latinalaisesta Amerikasta, kuten chilen kirsikkaa ja ecuadorilaista valkoista katkarapua.

Latinalaisen Amerikan maiden osuus Kiinan maatalouskaupasta on kaiken kaikkiaan vähitellen kasvanut, mutta tuonnin ja viennin jakautuminen on epätasapainossa. Vuosien 2001 ja 2023 välillä Kiinan ja Latinalaisen Amerikan välisen maatalouskaupan osuus Kiinan maatalouskaupasta kasvoi 9,3 prosentista 24,3 prosenttiin. Näistä Kiinan maataloustuotteiden tuonnin osuus Latinalaisen Amerikan maista oli 20,3 prosentista 33,2 prosenttiin ja Kiinan maataloustuotteiden viennin osuus viennin kokonaismäärästä 1,1 prosentista 3,4 prosenttiin.

2. Kiinan ja Latinalaisen-Amerikan maiden välisen maatalouskaupan ominaispiirteet

(1) Suhteellisen keskittyneet kauppakumppanit

Vuonna 2001 Argentiina, Brasilia ja Peru olivat kolme suurinta maataloustuotteiden tuontimaata Latinalaisesta Amerikasta. Niiden kokonaistuonnin arvo oli 2,13 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 88,8 %:a Latinalaisen Amerikan maataloustuotteiden kokonaistuonnista kyseisenä vuonna. Maatalouskaupan yhteistyön syventymisen myötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa Chile on viime vuosina ohittanut Perun ja noussut kolmanneksi suurimmaksi maataloustuotteiden tuonnin lähteeksi Latinalaisessa Amerikassa, ja Brasilia on ohittanut Argentiinan ja noussut ensimmäiseksi suurimmaksi maataloustuotteiden tuonnin lähteeksi. Vuonna 2023 Kiinan maataloustuotteiden tuonti Brasiliasta, Argentiinasta ja Chilestä oli yhteensä 58,93 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 88,8 %:a Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteiden kokonaistuonnista kyseisenä vuonna. Näistä Kiina toi Brasiliasta 58,58 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta maataloustuotteita, mikä vastasi 75,1 %:a Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteiden kokonaistuonnista ja 25,0 %:a Kiinan maataloustuotteiden kokonaistuonnista. Brasilia ei ole ainoastaan ​​Latinalaisen Amerikan suurin maataloustuotteiden tuontimaa, vaan myös maailman suurin maataloustuotteiden tuontimaa.

Vuonna 2001 Kuuba, Meksiko ja Brasilia olivat Kiinan kolme tärkeintä maataloustuotteiden vientimarkkinaa Latinalaisen Amerikan maihin. Niiden kokonaisviennin arvo oli 110 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 64,4 % Kiinan maataloustuotteiden kokonaisviennistä Latinalaisen Amerikan maihin kyseisenä vuonna. Vuonna 2023 Meksiko, Chile ja Brasilia olivat Kiinan kolme tärkeintä maataloustuotteiden vientimarkkinaa Latinalaisen Amerikan maihin. Niiden kokonaisviennin arvo oli 2,15 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 63,2 % kyseisen vuoden maataloustuotteiden kokonaisviennistä.

(3) Tuonnista suurin osa on öljykasveja ja eläintuotteita, ja viljan tuonti on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Kiina on maailman suurin maataloustuotteiden tuoja, ja sillä on valtava kysyntä Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteille, kuten soijapavuille, naudanlihalle ja hedelmille. Kiinan liityttyä WTO:hon Latinalaisen Amerikan maista tuodaan pääasiassa maataloustuotteita, ja viljojen tuonti on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Vuonna 2023 Kiina toi Latinalaisen Amerikan maista öljysiemeniä 42,29 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta, mikä on 3,3 prosentin kasvu ja 57,1 prosenttia Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteiden kokonaistuonnista. Eläintuotteiden, vesiviljelytuotteiden ja viljojen tuonti oli vastaavasti 13,67 miljardia Yhdysvaltain dollaria, 7,15 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja 5,13 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Näistä maissituotteiden tuonti oli 4,05 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 137 671-kertainen kasvu, pääasiassa siksi, että brasilialaista maissia vietiin Kiinan tarkastus- ja karanteenialueille. Brasilialaisen maissin tuonnin suuri määrä on muuttanut Ukrainan ja Yhdysvaltojen aiemmin hallitsemaa maissin tuontimallia.

(4) Vienti pääasiassa vesiviljelytuotteita ja vihanneksia

Kiinan liityttyä WTO:hon maataloustuotteiden vienti Latinalaisen Amerikan maihin on koostunut pääasiassa vesiviljelytuotteista ja vihanneksista. Viime vuosina viljatuotteiden ja hedelmien vienti on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2023 Kiinan vesiviljelytuotteiden ja vihannesten vienti Latinalaisen Amerikan maihin oli 1,19 miljardia dollaria ja 6,0 miljardia dollaria, mikä on 35,0 % ja 17,6 % maataloustuotteiden kokonaisviennistä Latinalaisen Amerikan maihin.


Julkaisun aika: 30.8.2024