Mikä on Kiinan ja LAC-maiden välisen maatalouskaupan tilanne ja näkymät?

I. Yleiskatsaus Kiinan ja LAC-maiden väliseen maatalouskauppaan WTO:hon liittymisen jälkeen

Vuodesta 2001 vuoteen 2023 maataloustuotteiden kokonaiskaupan määrä Kiinan ja LAC-maiden välillä kasvoi jatkuvasti 2,58 miljardista Yhdysvaltain dollarista 81,03 miljardiin dollariin, ja keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti oli 17,0 %. Niistä tuonnin arvo kasvoi 2,40 miljardista dollarista 77,63 miljardiin dollariin, kasvua 31 kertaa; Vienti kasvoi 19-kertaiseksi 170 miljoonasta dollarista 3,40 miljardiin dollariin. Maamme on alijäämäisessä maataloustuotteiden kaupassa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, ja alijäämä kasvaa edelleen. Maamme valtavat maataloustuotteiden kulutusmarkkinat ovat tarjonneet suuria mahdollisuuksia maatalouden kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa. Viime vuosina markkinoillemme on tullut yhä enemmän korkealaatuisia maataloustuotteita Latinalaisesta Amerikasta, kuten chileläinen kirsikka ja ecuadorilainen valkoinen katkarapu.

Kaiken kaikkiaan Latinalaisen Amerikan maiden osuus Kiinan maatalouskaupasta on vähitellen kasvanut, mutta tuonnin ja viennin jakautuminen on epätasapainossa. Vuodesta 2001 vuoteen 2023 Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maatalouskaupan osuus Kiinan koko maatalouskaupasta kasvoi 9,3 prosentista 24,3 prosenttiin. Niistä Kiinan maataloustuonnin Latinalaisen Amerikan maista osuus kokonaistuonnista oli 20,3 %:sta 33,2 %:iin, Kiinan maatalousviennin Latinalaisen Amerikan maihin osuus kokonaisviennistä oli 1,1 %:sta 3,4 %:iin.

2. Kiinan ja LAC-maiden välisen maatalouskaupan ominaisuudet

(1) Suhteellisen keskittyneet kauppakumppanit

Vuonna 2001 Argentiina, Brasilia ja Peru olivat kolme tärkeintä maataloustuotteiden tuonnin lähdettä Latinalaisesta Amerikasta. Tuonnin kokonaisarvo oli 2,13 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 88,8:aa prosenttia Latinalaisen Amerikan maataloustuotteiden kokonaistuonnista kyseisenä vuonna. Syventyessään maatalouskauppayhteistyötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa Chile on viime vuosina ohittanut Perun ja noussut kolmanneksi suurimmaksi maataloustuonnin lähteeksi Latinalaisessa Amerikassa, ja Brasilia ohitti Argentiinan ensimmäiseksi suurimmaksi maataloustuonnin lähteeksi. Vuonna 2023 Kiinan maataloustuotteiden tuonti Brasiliasta, Argentiinasta ja Chilestä oli 58,93 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 88,8 prosenttia kyseisen vuoden maataloustuotteiden kokonaistuonnista Latinalaisen Amerikan maista. Niistä Kiina toi Brasiliasta maataloustuotteita 58,58 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa 75,1 % Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteiden kokonaistuonnista ja 25,0 % Kiinan maataloustuotteiden kokonaistuonnista. Brasilia ei ole vain Latinalaisen Amerikan suurin maataloustuonnin lähde, vaan myös maailman suurin maataloustuonnin lähde.

Vuonna 2001 Kuuba, Meksiko ja Brasilia olivat Kiinan kolme suurinta LAC-maihin suuntautuvaa maatalousvientimarkkinoita, joiden kokonaisviennin arvo oli 110 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastasi 64,4 % Kiinan koko maatalousviennistä LAC-maihin kyseisenä vuonna. Vuonna 2023 Meksiko, Chile ja Brasilia ovat Kiinan kolme suurinta maatalousvientimarkkinoita Latinalaisen Amerikan maihin, joiden viennin kokonaisarvo on 2,15 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 63,2 prosenttia kyseisen vuoden maatalousviennistä.

(3) Tuontia hallitsevat öljysiemenet ja kotieläintuotteet, ja viljan tuonti on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina

Kiina on maailman suurin maataloustuotteiden tuoja, ja sillä on valtava kysyntä maataloustuotteille, kuten soijapavuille, naudanlihalle ja hedelmille Latinalaisen Amerikan maista. Kiinan WTO:hon liittymisen jälkeen maataloustuotteiden tuonti Latinalaisen Amerikan maista on pääasiassa öljysiemeniä ja kotieläintuotteita, ja viljan tuonti on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina.

Vuonna 2023 Kiina toi öljysiemeniä 42,29 miljardin dollarin arvosta Latinalaisen Amerikan maista, kasvua oli 3,3 %, mikä vastaa 57,1 % koko maataloustuotteiden tuonnista Latinalaisen Amerikan maista. Kotieläintuotteiden tuonti oli 13,67 miljardia dollaria, vesituotteiden tuonti 7,15 miljardia dollaria ja viljaa 5,13 miljardia dollaria. Niistä maissituotteiden tuonti oli 4,05 miljardia dollaria, kasvua 137 671 kertaa, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Brasilian maissia vietiin Kiinan tarkastus- ja karanteeniin pääsyyn. Brasilialaisen maissin tuonnin suuri määrä on kirjoittanut uudelleen Ukrainan ja Yhdysvaltojen aiemmin hallitseman maissintuonnin mallin.

(4) Vie pääasiassa vesituotteita ja vihanneksia

Kiinan WTO-jäsenyyden jälkeen maataloustuotteiden vienti LAC-maihin on ollut pääasiassa vesituotteita ja vihanneksia, viime vuosina viljatuotteiden ja hedelmien vienti on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2023 Kiinan vesiviljelytuotteiden ja vihannesten vienti Latinalaisen Amerikan maihin oli 1,19 miljardia dollaria ja 6,0 miljardia dollaria, mikä vastaa 35,0 ja 17,6 prosenttia maataloustuotteiden kokonaisviennistä Latinalaisen Amerikan maihin.