Bayer AG:n vaikuttavuusinvestointiin erikoistunut Leaps by Bayer investoi tiimeihin, joiden tavoitteena on saavuttaa perustavanlaatuisia läpimurtoja biologisten aineiden ja muiden biotieteiden aloilla. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana yhtiö on sijoittanut yli 1,7 miljardia dollaria yli 55 hankkeeseen.
PJ Amini, Leaps by Bayerin vanhempi johtaja vuodesta 2019, jakaa näkemyksiään yrityksen investoinneista biologisiin teknologioihin ja biologisten lääketeollisuuden trendeistä.
Leaps by Bayer on investoinut useisiin kestävän kehityksen mukaisiin viljelyyrityksiin viime vuosina. Mitä hyötyä nämä investoinnit tuovat Bayerille?
Yksi syy näihin investointeihin on se, että haluamme löytää läpimurtoteknologioita, jotka toimivat tutkimusalueilla, joihin emme muuten puutuisi omien seiniemme sisällä. Bayerin Crop Science -tutkimus- ja kehitysryhmä käyttää vuosittain 2,9 miljardia dollaria sisäisesti omiin maailman johtaviin tutkimus- ja kehitysvalmiuksiinsa, mutta paljon tapahtuu myös sen seinien ulkopuolella.
Esimerkki investoinneistamme on CoverCress, joka osallistuu geenimuokkaukseen ja uuden sadon, PennyCressin, luomiseen. PennyCress korjataan uutta vähähiilistä öljyntuotantojärjestelmää varten. Tämä mahdollistaa viljelijöiden viljellä satoa talvisyklin aikana maissin ja soijan välillä. Siksi se on taloudellisesti edullista viljelijöille, luo kestävän polttoaineen lähteen, auttaa parantamaan maaperän terveyttä ja tarjoaa myös jotain, joka täydentää viljelykäytäntöjä ja muita Bayerin tarjoamia maataloustuotteita. On tärkeää miettiä, miten nämä kestävät tuotteet toimivat laajemmassa järjestelmässämme.
Jos tarkastellaan muita tarkkuusruiskutusalan investointejamme, meillä on yrityksiä, kuten Guardian Agriculture ja Rantizo, jotka tutkivat kasvinsuojeluteknologioiden tarkempia sovelluksia. Tämä täydentää Bayerin omaa kasvinsuojeluvalikoimaa ja antaa edelleen mahdollisuuden kehittää uudenlaisia kasvinsuojeluformulaatioita, jotka on tarkoitettu entistä pienempään käyttöön tulevaisuudessa.
Kun haluamme ymmärtää paremmin tuotteita ja niiden vuorovaikutusta maaperän kanssa, investoinnit yrityksiin, kuten Kanadassa sijaitsevaan ChrysaLabsiin, antavat meille paremman maaperän karakterisoinnin ja ymmärryksen. Näin voimme oppia, miten tuotteemme, olivatpa ne siemeniä, kemikaaleja tai biologisia aineita, toimivat suhteessa maaperän ekosysteemiin. Maaperää, sekä sen orgaanisia että epäorgaanisia komponentteja, on kyettävä mittaamaan.
Muut yritykset, kuten Sound Agriculture tai Andes, pyrkivät vähentämään synteettisten lannoitteiden käyttöä ja sitomaan hiiltä täydentäen Bayerin laajempaa tuotevalikoimaa jo tänään.
Kun sijoitat bioviljelyyrityksiin, mitkä näiden yritysten osa-alueet ovat tärkeimpiä arvioida? Millä kriteereillä yrityksen potentiaalia arvioidaan? Tai mitkä tiedot ovat kriittisimpiä?
Meille ensimmäinen periaate on loistava tiimi ja loistava teknologia.
Monille bioalalla toimiville varhaisen vaiheen maatalousteknologiayrityksille on erittäin vaikea todistaa tuotteidensa tehokkuutta alkuvaiheessa. Mutta juuri tähän alueeseen suosittelemme useimpien startup-yritysten keskittyvän ja panostavan huomattavasti. Jos kyseessä on biologinen tuote, sen suorituskykyä kentällä tarkastellaan erittäin monimutkaisessa ja dynaamisessa ympäristössä. Siksi on tärkeää suorittaa asianmukaiset testit oikealla positiivisella kontrollilla laboratoriossa tai kasvatuskammiossa jo varhaisessa vaiheessa. Nämä testit voivat kertoa, miten tuote toimii optimaalisimmissa olosuhteissa, mikä on tärkeää tietoa, joka on tuotettava varhaisessa vaiheessa ennen kuin siirrytään kalliiseen kenttäkokeisiin tietämättä tuotteen parasta versiota.
Jos tarkastellaan biologisia tuotteita tänä päivänä, Bayerin kanssa yhteistyötä haluaville startup-yrityksille avoimen innovaation strategisen kumppanuuden tiimillämme on itse asiassa hyvin erityisiä data- ja tulospaketteja, joita etsimme, jos haluamme osallistua.
Mutta erityisesti sijoitusnäkökulmasta tarkasteltuna etsimme ehdottomasti tehokkuuden osoittavia pisteitä, hyviä positiivisia kontrolleja ja asianmukaisia tarkistuksia kaupallisia parhaita käytäntöjä vasten.
Kuinka kauan biologisen maataloustuotteen tutkimuksesta ja kehityksestä kaupallistamiseen kestää? Miten tätä aikaa voidaan lyhentää?
Kunpa voisin sanoa, että siihen kuluu tarkka aika. Kontekstin vuoksi olen tutkinut biologisia valmisteita jo niistä ajoista lähtien, kun Monsanto ja Novozymes tekivät yhteistyötä yhdessä maailman suurimmista mikrobien kehitysputkista useiden vuosien ajan. Ja tuona aikana oli yrityksiä, kuten Agradis ja AgriQuest, jotka kaikki yrittivät olla edelläkävijöitä tämän sääntelypolun seuraamisessa ja totesivat: "Se vie meiltä neljä vuotta. Se vie meiltä kuusi. Se vie kahdeksan." Todellisuudessa antaisin mieluummin vaihteluvälin kuin tietyn luvun. Siksi tuotteiden markkinoille tulo kestää viidestä kahdeksaan vuotta.
Vertailun vuoksi uuden ominaisuuden kehittäminen voi kestää noin kymmenen vuotta ja maksaa todennäköisesti reilusti yli 100 miljoonaa dollaria. Tai voit ajatella synteettistä kasvinsuojelukemiallista tuotetta, jonka kehittäminen vie lähemmäs 10–12 vuotta ja maksaa yli 250 miljoonaa dollaria. Nykyään biologiset lääkkeet ovat tuoteluokka, joka voi päästä markkinoille nopeammin.
Sääntelykehys kuitenkin kehittyy jatkuvasti tällä alalla. Vertasin sitä aiemmin kasvinsuojeluaineiden synteettiseen kemiaan. Ekologiaan ja toksikologiaan liittyen on olemassa hyvin tarkkoja testausmääräyksiä ja -standardeja sekä pitkäaikaisten jäämien vaikutusten mittaamista.
Jos ajattelemme biologista organismeja, ne ovat monimutkaisempia, ja niiden pitkän aikavälin vaikutusten mittaaminen on hieman vaikeampaa, koska ne käyvät läpi elämän ja kuoleman syklejä verrattuna synteettiseen kemialliseen tuotteeseen, joka on epäorgaaninen muoto, jonka hajoamisaikasykli on helpompi mitata. Joten meidän on tehtävä populaatiotutkimuksia muutaman vuoden ajan, jotta todella ymmärrämme, miten nämä järjestelmät toimivat.
Paras vertauskuva, jonka voin antaa, on se, että jos ajattelee, milloin aiomme tuoda uuden organismin ekosysteemiin, sillä on aina lyhyen aikavälin hyötyjä ja vaikutuksia, mutta aina on olemassa mahdollisia pitkän aikavälin riskejä tai hyötyjä, jotka on mitattava ajan kuluessa. Ei ole niin kauan siitä, kun toimme kudzu-lajikkeen (Pueraria montana) Yhdysvaltoihin (1870-luvulla), ja sitten sitä mainostettiin 1900-luvun alussa loistavana kasvina maaperän eroosion torjuntaan sen nopean kasvuvauhdin ansiosta. Nykyään kudzu hallitsee suurta osaa Yhdysvaltojen kaakkoisosasta ja peittää monia luonnossa eläviä kasvilajeja, ryöstämällä niiltä sekä valon että ravinteiden pääsyn. Kun löydämme "resilientin" tai "symbioottisen" mikrobin ja tuomme sen, meidän on ymmärrettävä hyvin sen symbioosin olemassa olevan ekosysteemin kanssa.
Olemme vielä näiden mittausten tekemisen alkuvaiheessa, mutta on olemassa startup-yrityksiä, jotka eivät ole sijoituksemme, mutta mainitsisin ne mielelläni. Solena Ag, Pattern Ag ja Trace Genomics tekevät metagenomisia maaperäanalyysejä ymmärtääkseen kaikkia maaperässä esiintyviä lajeja. Ja nyt kun voimme mitata näitä populaatioita johdonmukaisemmin, voimme paremmin ymmärtää biologisten aineiden lisäämisen pitkän aikavälin vaikutuksia olemassa olevaan mikrobiomiin.
Viljelijät tarvitsevat monipuolisia tuotteita, ja biologiset valmisteilla on hyödyllinen työkalu, joka voidaan lisätä viljelijöiden laajempaan työkalupakkiin. Tutkimus- ja kehitystyöstä kaupallistamiseen kuluvan ajan lyhentämiseen on aina toivoa. Toivon, että maatalousalan startup-yritysten ja vakiintuneiden suurempien toimijoiden sitoutuminen sääntely-ympäristöön paitsi jatkaa näiden tuotteiden nopeutetun tulon edistämistä teollisuudelle, myös jatkuvasti nostaa testausstandardeja. Mielestäni maataloustuotteiden kohdalla prioriteettimme on, että ne ovat turvallisia ja toimivat hyvin. Uskon, että näemme biologisten valmistetuiden tuotepolun kehittyvän edelleen.
Mitkä ovat keskeiset trendit biologisten maatalouspanosten tutkimuksessa ja kehityksessä sekä soveltamisessa?
Yleisesti ottaen näemme kaksi keskeistä trendiä. Toinen on genetiikka ja toinen sovellusteknologia.
Genetiikan puolella on historiallisesti nähty paljon sekvensointia ja luonnossa esiintyvien mikrobien valintaa, jotka on tarkoitus palauttaa muihin järjestelmiin. Mielestäni nykyinen trendi keskittyy enemmän mikrobien optimointiin ja näiden mikrobien muokkaamiseen niin, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita tietyissä olosuhteissa.
Toinen trendi on siirtyminen pois biologisten torjunta-aineiden lehti- tai vakokäsittelystä kohti siementen käsittelyä. Jos siemenet voidaan käsitellä, on helpompi tavoittaa laajemmat markkinat, ja voit tehdä yhteistyötä useampien siemenyritysten kanssa. Olemme nähneet tämän trendin Pivot Bion kohdalla, ja näemme sen edelleen muiden yritysten kohdalla sekä portfoliossamme että sen ulkopuolella.
Monet startup-yritykset keskittyvät mikrobeihin tuotekehityksessään. Mitä synergistisiä vaikutuksia niillä on muiden maatalousteknologioiden, kuten täsmäviljelyn, geenimuokkauksen, tekoälyn (AI) ja niin edelleen, kanssa?
Nautin tästä kysymyksestä. Mielestäni oikeudenmukaisin vastaus, jonka voimme antaa, on, ettemme tiedä vielä täysin. Sanon tämän viitaten joihinkin analyyseihin, joita tarkastelimme ja joiden tarkoituksena oli mitata eri maatalouden tuotantopanosten välisiä synergioita. Tästä on yli kuusi vuotta, joten se on hieman vanhentunutta. Mutta yritimme tarkastella kaikkia näitä vuorovaikutuksia, kuten mikrobien ja sukusolujen välistä vuorovaikutusta, sukusolujen ja sienitautien torjunta-aineiden välistä vuorovaikutusta sekä sään vaikutuksia sukusolujen väliseen vuorovaikutukseen, ja yritimme ymmärtää kaikkia näitä monitekijöitä ja sitä, miten ne vaikuttivat peltojen suorituskykyyn. Ja analyysin tulos oli, että reilusti yli 60 % peltojen suorituskyvyn vaihtelusta johtui säästä, jota emme voi hallita.
Muiden vaihteluiden osalta olemme edelleen optimistisia ymmärtämään tuotteiden välisiä vuorovaikutuksia, sillä on olemassa vipuvarsia, joilla teknologiaa kehittävät yritykset voivat edelleen vaikuttaa merkittävästi. Ja esimerkki tästä on itse asiassa portfoliossamme. Jos tarkastellaan Sound Agriculturea, he valmistavat biokemiallisia tuotteita, ja kyseinen kemia vaikuttaa maaperässä luonnostaan esiintyviin typpeä sitoviin mikrobeihin. Nykyään on muita yrityksiä, jotka kehittävät tai parantavat uusia typpeä sitovien mikrobien kantoja. Näistä tuotteista voi tulla synergistisiä ajan myötä, mikä auttaa sitomaan enemmän typpeä ja vähentämään pellolla tarvittavien synteettisten lannoitteiden määrää. Emme ole nähneet markkinoilla yhtäkään tuotetta, joka pystyisi korvaamaan 100 % tai edes 50 % nykyisestä CAN-lannoitteiden käytöstä. Näiden läpimurtoteknologioiden yhdistelmä johtaa meidät tälle mahdolliselle tulevaisuuden polulle.
Siksi mielestäni olemme vasta alussa, ja tämä on myös asia, joka on syytä tuoda esiin, ja siksi pidän kysymyksestä.
Mainitsin sen aiemmin, mutta toistan, että toinen usein näkemämme haaste on se, että startup-yritysten on tarkasteltava enemmän testausta nykyisten parhaiden maatalouskäytäntöjen ja ekosysteemien puitteissa. Jos minulla on biologinen torjunta-aine ja menen pellolle, mutta en testaa parhailla siemenillä, joita viljelijä ostaisi, tai en testaa sitä yhdessä sienitautien torjunta-aineen kanssa, jota viljelijä ruiskuttaisi tautien ehkäisemiseksi, en todellakaan tiedä, miten tämä tuote voisi toimia, koska sienitautien torjunta-aineella saattaa olla antagonistinen suhde kyseiseen biologiseen komponenttiin. Olemme nähneet tämän aiemminkin.
Olemme vasta testaamassa kaikkea tätä, mutta mielestäni näemme tuotteiden välillä sekä synergiaa että vastakkainasettelua. Opimme ajan myötä, mikä on tässä hienoa!
AlkaenAgroPages
Julkaisun aika: 12.12.2023