Tuholaisten ja tautien torjunta on ratkaisevan tärkeää maataloustuotannolle, sillä se suojelee satoja haitallisilta tuholaisilta ja taudeilta. Kynnysarvoihin perustuvat torjunta-aineet levitetään vain silloin, kun tuholaisten ja tautien populaatiotiheydet ylittävät ennalta määritetyn kynnysarvon, mikä voi vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Näiden ohjelmien tehokkuus on kuitenkin epäselvä ja vaihtelee suuresti.
Arvioidaksemme kynnysarvoihin perustuvien torjunta-aineiden levitysprotokollien laajamittaista käyttöönottoa maataloudessa, etsimme systemaattisesti asiaankuuluvia tutkimuksia, joissa arvioitiin kynnysmääriä viljelyjärjestelmissä.Käyttämällä useita hakukoneita analysoimme lopulta 126 tutkimusta selvittääksemme kynnysarvoihin perustuvien torjunta-aineiden levitysprotokollien vaikutusta niveljalkaisten tuholaistorjuntaan, maatalouden tuottavuuteen ja hyödylliseen niveljalkaisten tiheyteen.Oletamme, että kynnysmäärään perustuvat torjunta-aineiden levitysprotokollat voivat vähentää torjunta-aineiden käyttöä vaarantamatta satoa. Lisäksi kynnysmäärään perustuvat protokollat ovat tehokkaampia niveljalkaisten levittämien tautien torjunnassa verrattuna aikatauluun perustuviin torjunta-aineiden levitysprotokolliin ja samalla edistävät hyödyllisten hyönteisten selviytymistä.
Teimme kirjallisuuskatsauksen selvittääksemme kynnysarvoihin perustuvien torjunta-aineiden torjunta-aineiden torjuntaohjelmien vaikutusta maataloudessa. Julkaistu kirjallisuus haettiin Web of Sciencesta ja Google Scholarista (kuva 1). Käytimme myös hybridilähestymistapaa, jossa hyödynsimme täydentäviä strategioita tietokannan edustavuuden ja kattavuuden parantamiseksi.
Tietueet tunnistettiin tietokantahauilla ja muilla lähteillä, niiden relevanttius seulottiin, kelpoisuus arvioitiin ja lopulta rajattiin 126 tutkimukseen, jotka sisällytettiin lopulliseen kvantitatiiviseen meta-analyysiin.
Kaikissa tutkimuksissa ei raportoitu keskiarvoja ja varianssiarvoja; siksi laskimme keskimääräisen variaatiokertoimen logaritmisen vaihtelun arvioimiseksi.suhde 0,25Tutkimuksissa, joissa keskihajonnat olivat tuntemattomia, käytimme yhtälöä 4 logaritmisen suhteen arvioimiseen ja yhtälöä 5 vastaavan keskihajonnan arvioimiseen. Tämän menetelmän etuna on, että vaikka lnRR:n arvioitu keskihajonta puuttuisi, se voidaan silti sisällyttää meta-analyysiin laskemalla puuttuva keskihajonta käyttämällä keskitetysti keskihajonnat raportoivien tutkimusten painotettua keskimääräistä variaatiokerrointa.
Taulukossa 1 esitetään kunkin mittarin ja vertailun suhteiden piste-estimaatit, niihin liittyvät keskivirheet, luottamusvälit ja p-arvot. Suppilodiagrammit konstruoitiin kyseisten mittareiden epäsymmetrian esiintymisen määrittämiseksi (lisäkuva 1). Lisäkuvat 2–7 esittävät kyseisten mittareiden arviot kussakin tutkimuksessa.
Lisätietoja tutkimusasetelmasta löytyy Nature Portfolio -raportin yhteenvedosta, johon on linkki tässä artikkelissa.
Analyysimme osoittaa, että kynnysarvoihin perustuvat torjunta-aineiden hallintaohjelmat voivat vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia merkittävästi, mutta on edelleen epäselvää, hyötyvätkö maataloustuottajat niistä todella. Meta-analyysiimme sisältyneet tutkimukset vaihtelivat merkittävästi "tavanomaisten" torjunta-aineiden hallintaohjelmien määritelmissä, ja ne vaihtelivat alueellisista käytännöistä yksinkertaistettuihin kalenteriohjelmiin. Siksi tässä raportoimamme positiiviset tulokset eivät välttämättä täysin vastaa tuottajien todellisia kokemuksia. Lisäksi, vaikka dokumentoimme merkittäviä kustannussäästöjä torjunta-aineiden käytön vähenemisen ansiosta, alkuperäisissä tutkimuksissa ei yleensä otettu huomioon kenttätarkastuskustannuksia. Siksi kynnysarvoihin perustuvien torjunta-aineiden hallintaohjelmien kokonaistaloudelliset hyödyt voivat olla jonkin verran pienemmät kuin analyysimme tulokset. Kaikissa tutkimuksissa, joissa raportoitiin kenttätarkastuskustannuksista, dokumentoitiin kuitenkin tuotantokustannusten alenemista torjunta-ainekustannusten alenemisen vuoksi.
Taloudellisilla kynnysarvoilla on keskeinen rooli integroidun tuholaistorjunnan (IPM) konseptissa, ja tutkijat ovat jo pitkään raportoineet kynnysarvoihin perustuvien torjunta-aineiden levitysohjelmien myönteisistä hyödyistä. Tutkimuksemme osoitti, että niveljalkaisten torjunta on välttämätöntä useimmissa järjestelmissä, sillä 94 % tutkimuksista osoittaa sadon vähenemisen ilman torjunta-aineiden levitystä.
Julkaisun aika: 07.11.2025