Euroopan unioni tutkii äskettäin, sisällyttääkö hiilidioksidipäästöt hiilimarkkinoilleen, mikä voisi avata sen kompensoivan käytön EU:n hiilidioksidimarkkinoilla tulevina vuosina.
Aiemmin Euroopan unioni kielsi kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen käytön päästömarkkinoillaan vuodesta 2020 lähtien, koska huoli halvoista kansainvälisistä hiilidioksidipäästöistä ja alhaisista ympäristöstandardeista. CDM:n keskeyttämisen jälkeen EU otti tiukan kannan hiilihyvitysten käyttöön ja totesi, että kansainvälisiä hiilidioksidipäästöoikeuksia ei voida käyttää EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.
Marraskuussa 2023 Euroopan komissio ehdotti Euroopassa tuotetun vapaaehtoisen korkealaatuisen hiilenpoiston sertifiointikehyksen hyväksymistä, joka sai väliaikaisen poliittisen yhteisymmärryksen Eurooppa-neuvostolta ja parlamentilta helmikuun 20. päivän jälkeen, ja lopullinen lakiesitys hyväksyttiin lopullisessa äänestyksessä 12. huhtikuuta 2024.
Olemme aiemmin analysoineet, että useiden poliittisten tekijöiden tai kansainvälisten institutionaalisten rajoitteiden vuoksi, harkitsematta tunnustamista tai yhteistyötä olemassa olevien kolmansien osapuolien hiilidioksidipäästöjen myöntäjien ja sertifiointielinten (Verra/GS/Puro jne.) kanssa, EU:n on kiireellisesti luotava puuttuva hiilimarkkinakomponentti, nimittäin virallisesti tunnustettu EU:n laajuinen hiilidioksidin poistohyvityksen sertifiointimekanismi. Uusi kehys tuottaa virallisesti tunnustettuja lopullisia hiilenpoistoja ja integroi CDRS:n politiikan työkaluihin. Hiilenpoistohyvitysten tunnustaminen EU:ssa luo pohjan myöhemmän lainsäädännön sisällyttämiselle suoraan EU:n nykyiseen hiilimarkkinajärjestelmään.
Tämän seurauksena Euroopan komission EU:n hiilimarkkinaosaston apulaisjohtaja Ruben Vermeeren sanoi keskiviikkona Firenzessä, Italiassa, järjestämässä kansainvälisen päästökauppayhdistyksen konferenssissa: "Arvioidaan, pitäisikö hiilidioksidipäästöt sisällyttää järjestelmään tulevina vuosina."
Lisäksi hän teki selväksi, että Euroopan komission on päätettävä vuoteen 2026 mennessä, ehdottaako se sääntöjä hiilenpoistohyvitysten lisäämiseksi markkinoille. Tällaiset hiilidioksidihyvitykset edustavat hiilidioksidipäästöjen poistamista, ja niitä voidaan syntyä esimerkiksi istuttamalla uusia hiilidioksidia sitovia metsiä tai rakentamalla tekniikoita hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä. EU:n hiilimarkkinoilla kompensoitavissa oleviin hyvityksiin kuuluu poistojen lisääminen olemassa oleville hiilimarkkinoille tai erillisen EU:n muuttohyvitysmarkkinoiden perustaminen.
Tietysti EU:n sisällä itsesertifioitujen hiilidioksidipäästöoikeuksien lisäksi EU:n hiilimarkkinoiden kolmas vaihe varaa virallisesti käyttökelpoisen kehyksen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti syntyville hiilidioksidipäästöille ja tekee selväksi, että 6 artiklan mukaisen mekanismin tunnustaminen riippuu myöhemmästä edistymisestä.
Vermeeren päätteli korostamalla, että EU:n hiilidioksidipäästöjen määrän lisäämisen mahdollisiin hyötyihin kuuluu se, että se tarjoaa teollisuudelle tavan käsitellä lopullisia päästöjä, joita ne eivät voi poistaa. Hän kuitenkin varoitti, että hiilidioksidipäästöjen käytön edistäminen voisi saada yritykset vähentämään päästöjä ja että kompensaatiot eivät voi korvata todellisia päästöjen vähentämistoimia.
Postitusaika: 26.4.2024