Käyttöhyönteismyrkky-käsitellyt verkot (ITN) on Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelema malarian ehkäisystrategia. Nigeria on jakanut ITN-tunnuksia säännöllisesti interventioiden aikana vuodesta 2007 lähtien. Interventiotoimintaa ja omaisuutta seurataan usein paperilla tai digitaalisilla järjestelmillä. Vuonna 2017 Ondo-yliopiston ITN-toiminnassa otettiin käyttöön digitaalinen menetelmä koulutuskurssien osallistumisen seurantaan. Vuoden 2017 ITN-kampanjan onnistuneen käynnistämisen jälkeen seuraavissa kampanjoissa on tarkoitus digitalisoida muita kampanjan näkökohtia ITN-jakelun vastuullisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. COVID-19-pandemia on asettanut lisähaasteita vuodelle 2021 suunnitellulle ITN-jakelulle, ja suunnittelustrategioihin on tehty muutoksia tapahtuman turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Tämä artikkeli esittelee vuoden 2021 ITN-jakeluharjoituksia Nigerian Ondon osavaltiossa.
Kampanjassa käytettiin erityistä RedRose-mobiilisovellusta kampanjan suunnittelun ja toteutuksen seurantaan, kotitaloustietojen keräämiseen (mukaan lukien henkilöstön koulutus) ja ITN-verkkojen siirtojen seurantaan jakelukeskusten ja kotitalouksien välillä. ITN:t jaetaan yksivaiheisen ovelta ovelle -jakelustrategian kautta.
Mikrosuunnittelutoimet valmistuvat neljä kuukautta ennen tapahtumaa. Kansallinen joukkue ja paikallishallinnon tekniset avustajat koulutettiin suorittamaan mikrosuunnittelutoimia paikallishallinnon, osasto-, terveyslaitos- ja yhteisön tasolla, mukaan lukien hyönteisten torjunta-aineiden rokotusverkkojen mikrokvantitointi. Paikallishallinnon tekniset avustajat menivät sitten paikallishallintoonsa tarjoamaan mentorointia, tiedonkeruuta ja tutustumiskäyntejä osaston henkilökunnalle. Osaston perehdytys-, tiedonkeruu- ja tietoisuuden lisäämiskäynnit tehtiin ryhmässä noudattaen tiukasti COVID-19-ehkäisyprotokollia ja -ohjeita. Tiedonkeruuprosessin aikana tiimi keräsi osastokarttoja (kuvioita), paikkakuntien luetteloita, kunkin osaston väestötiedot, jakelukeskusten ja vaikutusalueiden sijainnit sekä kussakin osastossa tarvittavien mobilisoijien ja jakajien lukumäärän. Osaston johtajat, osastokehityspäälliköt ja yhteisön edustajat kehittivät osastokartan, joka sisälsi siirtokuntia, terveyslaitoksia ja jakelukeskuksia.
Tyypillisesti ITN-kampanjoissa käytetään kaksivaiheista kohdistettua jakelustrategiaa. Ensimmäinen vaihe sisältää mobilisaatiokäyntejä kotitalouksiin. Väitöstyön aikana väestönlaskentaryhmät keräsivät tietoja muun muassa kotitalouden koosta ja toimittivat kotitalouksille NIS-kortteja, jotka osoittivat niiden ITN-numeroiden määrän, jotka heillä oli oikeus saada jakelupisteessä. Vierailu sisältää myös terveyskasvatustilaisuuksia, joissa annetaan tietoa malariasta ja hyttysverkkojen käytöstä ja hoidosta. Mobilisaatio ja kyselyt tapahtuvat yleensä 1–2 viikkoa ennen ITN-jakelua. Toisessa vaiheessa kotitalouksien edustajien on saapuva NIS-korttinsa kanssa määrättyyn paikkaan vastaanottamaan ITN-numerot, joihin heillä on oikeus. Sitä vastoin tässä kampanjassa käytettiin yksivaiheista ovelta ovelle -jakelustrategiaa. Strategiaan kuuluu yksi käynti kotitaloudessa, jossa ITN-numerot mobilisoidaan, lasketaan ja jaetaan samanaikaisesti. Yksivaiheisella lähestymistavalla pyritään välttämään ruuhkautumista jakelukeskuksissa ja vähentämään näin jakelutiimien ja kotitalouden jäsenten välisiä kontakteja COVID-19:n leviämisen estämiseksi. Ovelta ovelle -jakelumenetelmään kuuluu ryhmien mobilisoiminen ja jakelu keräämään ITN-numeroita jakelukeskuksissa ja toimittamaan ne suoraan kotitalouksiin sen sijaan, että kotitaloudet keräävät ITN-numeroita kiinteistä pisteistä. Mobilisointi- ja jakelutiimit käyttävät ITN-verkkojen jakamiseen erilaisia liikennemuotoja – kävelyä, pyöräilyä ja moottoriajoneuvoa – riippuen kunkin sijainnin topografiasta ja kotitalouksien välisistä etäisyyksistä. Kansallisten malariarokotusohjeiden mukaisesti jokaiselle kotitaloudelle myönnetään yksi malariarokotusannos, enintään neljä malariarokotusta kotitaloutta kohden. Jos kotitalouden jäsenten lukumäärä on pariton, luku pyöristetään ylöspäin.
Maailman terveysjärjestön ja Nigerian kansallisen tautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen COVID-19-ohjeiden noudattamiseksi tämän lahjoituksen jakamisen aikana on ryhdytty seuraaviin toimiin:
Henkilökohtaisten suojavarusteiden, mukaan lukien naamarit ja käsien desinfiointiaineet, tarjoaminen toimitushenkilöstölle;
Noudata COVID-19:n ehkäisytoimenpiteitä, mukaan lukien fyysinen etäisyys, maskien käyttö aina ja käsihygienian harjoittaminen; ja
Mobilisointi- ja jakeluvaiheessa jokainen kotitalous sai terveyskasvatusta. Paikallisilla kielillä annetut tiedot kattoivat aiheita, kuten malariaa, COVID-19:ää sekä hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen hyttysverkkojen käyttöä ja hoitoa.
Neljä kuukautta kampanjan alkamisen jälkeen tehtiin kotitalouskysely 52 piirissä hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen saatavuuden seuraamiseksi kotitalouksissa.
RedRose on mobiilitiedonkeruualusta, joka sisältää paikannusominaisuudet, joilla seurataan koulutustilaisuuksia ja seurataan käteis- ja varojen siirtoja mobilisointi- ja jakelukampanjoiden aikana. Toista digitaalista alustaa, SurveyCTO:ta, käytetään seurantaan prosessin aikana ja sen jälkeen.
Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) for Development (ICT4D) -tiimi vastasi Android-mobiililaitteiden asennuksesta ennen harjoittelua sekä ennen käyttöönottoa ja jakelua. Asennus sisältää laitteen toiminnan tarkistamisen, akun lataamisen ja asetusten hallinnan (mukaan lukien maantieteelliset asetukset).
Postitusaika: 31.3.2025