Hyönteismyrkky-käsitellyt hyttysverkot ovat kustannustehokas strategia malarian leviäjien torjuntaan, ja ne tulee käsitellä hyönteismyrkkyillä ja hävittää säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että hyönteismyrkkyillä käsitellyt hyttysverkot ovat erittäin tehokas tapa alueilla, joilla malariaa esiintyy paljon. Maailman terveysjärjestön vuoden 2020 raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä on malariariskissä, ja useimmat tapaukset ja kuolemat tapahtuvat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mukaan lukien Etiopia. Merkittäviä tapauksia ja kuolemantapauksia on kuitenkin raportoitu myös WHO:n alueilla, kuten Kaakkois-Aasiassa, itäisellä Välimerellä, läntisellä Tyynellämerellä ja Amerikassa.
Malaria on hengenvaarallinen tartuntatauti, jonka aiheuttaa loinen, joka tarttuu ihmisiin tartunnan saaneiden Anopheles-naarashyttysten puremien kautta. Tämä jatkuva uhka korostaa kiireellistä tarvetta jatkaa kansanterveystoimia taudin torjumiseksi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ITN:ien käyttö voi vähentää merkittävästi malarian ilmaantuvuutta, arvioiden mukaan 45–50 prosenttia.
Ulkona puremisen lisääntyminen luo kuitenkin haasteita, jotka voivat heikentää ITN-verkkojen asianmukaisen käytön tehokkuutta. Ulkona puremiseen puuttuminen on ratkaisevan tärkeää malarian leviämisen vähentämiseksi entisestään ja yleisten kansanterveystulosten parantamiseksi. Tämä käyttäytymismuutos voi olla vastaus ITN-verkkojen valikoivaan paineeseen, joka kohdistuu ensisijaisesti sisäympäristöihin. Siten ulkona olevien hyttysten puremien lisääntyminen korostaa ulkona malarian leviämisen mahdollisuuksia ja korostaa kohdennettujen ulkoisten vektoreiden torjuntatoimien tarvetta. Näin ollen useimmissa malaria-endeemisissä maissa on käytössä politiikka, joka tukee ITN:iden yleistä käyttöä hyönteisten puremien torjumiseksi ulkona, mutta hyttysverkon alla nukkuvan väestön osuuden Saharan eteläpuolisessa Afrikassa arvioitiin olevan 55 % vuonna 2015. 5,24
Teimme yhteisöpohjaisen poikkileikkaustutkimuksen hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytön ja niihin liittyvien tekijöiden määrittämiseksi elo-syyskuussa 2021.
Tutkimus suoritettiin Pawi woredassa, joka on yksi Metekelin piirikunnan seitsemästä piirikunnasta Benishangul-Gumuzin osavaltiossa. Pawin alue sijaitsee Benishangul-Gumuzin osavaltiossa, 550 km lounaaseen Addis Abebasta ja 420 km koilliseen Assosasta.
Tämän tutkimuksen otokseen kuului perheenpää tai kuka tahansa vähintään 18-vuotias kotitalouden jäsen, joka oli asunut taloudessa vähintään 6 kuukautta.
Vastaajat, jotka olivat vakavasti tai vakavasti sairaita eivätkä kyenneet kommunikoimaan tiedonkeruujakson aikana, suljettiin pois otoksesta.
Instrumentit: Tiedot kerättiin käyttämällä haastattelijan hallinnoimaa kyselylomaketta ja havainnointitarkistuslistaa, joka on kehitetty asiaankuuluvien julkaistujen tutkimusten perusteella joissakin muokkauksissa31. Kyselylomake koostui viidestä osasta: sosio-demografiset ominaisuudet, ICH:n käyttö ja tuntemus, perheen rakenne ja koko sekä persoonallisuus/käyttäytymistekijät, joiden tarkoituksena oli kerätä perustietoja osallistujista. Tarkistuslistalla on mahdollisuus kiertää tehdyt havainnot. Se liitettiin jokaisen kotitalouden kyselyyn, jotta kenttähenkilökunta voisi tarkistaa havainnot haastattelua keskeyttämättä. Eettisenä lausunnona totesimme, että tutkimuksissamme oli mukana ihmisosallistujia ja tutkimusten tulee olla Helsingin julistuksen mukaisia. Siksi Bahir Dar -yliopiston lääketieteellisen ja terveystieteiden korkeakoulun institutionaalinen arviointilautakunta hyväksyi kaikki menettelyt, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka suoritettiin asiaankuuluvien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, ja kaikilta osallistujilta saatiin tietoinen suostumus.
Varmistaaksemme tietojen laadun tutkimuksessamme otimme käyttöön useita keskeisiä strategioita. Ensin tiedonkerääjät koulutettiin perusteellisesti ymmärtämään tutkimuksen tavoitteet ja kyselylomakkeen sisältö virheiden minimoimiseksi. Ennen täyttä käyttöönottoa pilottitestasimme kyselylomakkeen tunnistaaksemme ja ratkaistaksemme mahdolliset ongelmat. Standardoidut tiedonkeruumenettelyt johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja perustettu säännölliset seurantamekanismit kenttähenkilöstön valvomiseksi ja protokollien noudattamisen varmistamiseksi. Kyselyyn sisällytettiin kelpoisuustarkistukset loogisen vastausten järjestyksen ylläpitämiseksi. Kvantitatiivisten tietojen kaksoissyöttö käytettiin syöttövirheiden minimoimiseksi, ja kerätyt tiedot tarkistettiin säännöllisesti täydellisyyden ja tarkkuuden varmistamiseksi. Lisäksi loimme tiedonkeräilijöille palautemekanismeja prosessien parantamiseksi ja eettisten käytäntöjen varmistamiseksi, mikä auttaa lisäämään osallistujien luottamusta ja parantamaan vastausten laatua.
Lopuksi monimuuttujalogistista regressiota käytettiin tulosmuuttujien ennustajien tunnistamiseen ja yhteismuuttujien mukauttamiseen. Binaarilogistisen regressiomallin sopivuuden hyvyys testattiin Hosmerin ja Lemeshown testillä. Kaikissa tilastollisissa testeissä P-arvoa < 0,05 pidettiin tilastollisen merkitsevyyden rajapisteenä. Riippumattomien muuttujien multikollineaarisuutta tutkittiin toleranssi- ja varianssiinflaatiokertoimella (VIF). COR-, AOR- ja 95 %:n luottamusväliä käytettiin määrittämään riippumattomien kategoristen ja binaaristen riippuvaisten muuttujien välisen assosiaatiovahvuuden.
Tietoisuus hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytöstä Parweredasissa, Benishangul-Gumuzin alueella Luoteis-Etiopiassa
Hyönteismyrkkyillä käsitellyistä hyttysverkoista on tullut tärkeä työkalu malarian ehkäisyssä erittäin endeemisillä alueilla, kuten Pawi County. Huolimatta Etiopian liittovaltion terveysministeriön merkittävistä ponnisteluista hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytön lisäämiseksi, niiden laajalle käytölle on edelleen esteitä.
Joillakin alueilla hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen käyttö voi aiheuttaa väärinkäsityksiä tai vastustusta, mikä johtaa alhaisiin käyttöasteisiin. Joillakin alueilla, kuten Benishangul-Gumuz-Metekelin alueella, voi olla erityisiä haasteita, kuten konflikteja, siirtymistä tai äärimmäistä köyhyyttä, jotka voivat rajoittaa vakavasti hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen leviämistä ja käyttöä.
Tämä ero voi johtua useista tekijöistä, mukaan lukien tutkimusten välinen aika (keskimäärin kuusi vuotta), erot malarian ehkäisyä koskevassa tietoisuudessa ja koulutuksessa sekä alueelliset erot edistämistoimissa. ITN-verkkoja käytetään yleensä enemmän alueilla, joilla on tehokas koulutus ja parempi terveydenhuoltoinfrastruktuuri. Lisäksi paikalliset kulttuuriperinteet ja uskomukset voivat vaikuttaa sänkyverkon käytön hyväksyttävyyteen. Koska tämä tutkimus tehtiin malaria-endeemisillä alueilla, joilla on parempi terveydenhuoltoinfrastruktuuri ja ITN-jakauma, sänkyverkkojen saatavuus ja saatavuus voi olla korkeampi verrattuna alueisiin, joilla on vähemmän käyttöä.
Iän ja ITN-käytön välinen yhteys voi johtua useista tekijöistä: nuoret käyttävät ITN-verkkoja useammin, koska he tuntevat olevansa vastuullisempia lastensa terveydestä. Lisäksi viimeaikaiset terveyskampanjat ovat kohdentaneet tehokkaasti nuorempia sukupolvia ja lisäävät tietoisuutta malarian ehkäisystä. Sosiaaliset vaikutteet, mukaan lukien ikätoverit ja yhteisön käytännöt, voivat myös olla osansa, sillä nuoret ovat yleensä vastaanottavaisempia uusille terveysneuvoille.
Lisäksi heillä on yleensä paremmat resurssit ja he ovat usein halukkaampia ottamaan käyttöön uusia käytäntöjä ja teknologioita, mikä tekee siitä todennäköisemmän, että he käyttävät listautumisia jatkuvasti.
Tämä voi johtua siitä, että koulutus liittyy useisiin toisiinsa liittyviin tekijöihin. Ihmisillä, joilla on korkea koulutustaso, on yleensä paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja he ymmärtävät paremmin ITN:n merkityksen malarian ehkäisyssä. Heillä on yleensä korkeampi terveyslukutaito, minkä ansiosta he voivat tulkita tehokkaasti terveystietoja ja olla vuorovaikutuksessa terveydenhuollon tarjoajien kanssa. Lisäksi koulutus liittyy usein parantuneeseen sosioekonomiseen asemaan, mikä antaa ihmisille resurssit ITN-verkkojen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Koulutetut ihmiset myös todennäköisemmin haastavat kulttuuriset uskomukset, ovat vastaanottavaisempia uusille terveysteknologioille ja sitoutuvat myönteiseen terveyskäyttäytymiseen, mikä vaikuttaa myönteisesti ikätovereidensa ITN-verkkojen käyttöön.
Postitusaika: 12.3.2025