HyönteismyrkkyMalarialla käsitellyt hyttysverkot ovat kustannustehokas strategia malarian levittäjien torjuntaan, ja ne tulisi käsitellä hyönteismyrkkyillä ja hävittää säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että hyönteismyrkkyillä käsitellyt hyttysverkot ovat erittäin tehokas lähestymistapa alueilla, joilla malarian esiintyvyys on korkea. Maailman terveysjärjestön vuoden 2020 raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä on malarian riskiryhmässä, ja suurin osa tapauksista ja kuolemantapauksista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mukaan lukien Etiopiassa. Merkittäviä määriä tapauksia ja kuolemantapauksia on kuitenkin raportoitu myös WHO:n alueilla, kuten Kaakkois-Aasiassa, itäisellä Välimerellä, läntisellä Tyynellämerellä ja Amerikassa.
Malaria on hengenvaarallinen tartuntatauti, jonka aiheuttaa loinen ja joka leviää ihmisiin tartunnan saaneiden Anopheles-hyttysten puremien välityksellä. Tämä jatkuva uhka korostaa kiireellistä tarvetta jatkaa kansanterveystoimia taudin torjumiseksi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ITN:ien käyttö voi vähentää malarian ilmaantuvuutta merkittävästi, arvioiden vaihdellessa 45–50 prosentin välillä.
Ulkona tapahtuvan puremisen lisääntyminen luo kuitenkin haasteita, jotka voivat heikentää hyttysverkon asianmukaisen käytön tehokkuutta. Ulkona tapahtuvaan puremiseen puuttuminen on ratkaisevan tärkeää malarian leviämisen vähentämiseksi entisestään ja kansanterveyden yleisten tulosten parantamiseksi. Tämä käyttäytymisen muutos voi olla vastaus hyttysverkon valikoivaan paineeseen, sillä hyttysverkot kohdistuvat ensisijaisesti sisäympäristöihin. Ulkona tapahtuvan hyttysen puremisen lisääntyminen korostaa siis ulkona tapahtuvan malarian leviämisen mahdollisuutta ja korostaa kohdennettujen ulkona tapahtuvien vektorien torjuntatoimenpiteiden tarvetta. Useimmilla malariaa endeemisillä mailla on käytössä käytäntöjä, jotka tukevat hyttysverkon yleismaailmallista käyttöä ulkona tapahtuvien hyönteisten puremien torjunnassa, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hyttysverkon alla nukkuvan väestön osuudeksi arvioitiin 55 % vuonna 2015.5,24
Toteutimme yhteisöpohjaisen poikkileikkaustutkimuksen selvittääksemme hyttysmyrkkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä elo-syyskuussa 2021.
Tutkimus suoritettiin Pawi woredassa, joka on yksi Metekelin piirikunnan seitsemästä piirikunnasta Benishangul-Gumuzin osavaltiossa. Pawin alue sijaitsee Benishangul-Gumuzin osavaltiossa, 550 km lounaaseen Addis Abebasta ja 420 km koilliseen Assosasta.
Tutkimukseen osallistui perheenpää tai kuka tahansa 18-vuotias tai vanhempi perheenjäsen, joka oli asunut taloudessa vähintään kuusi kuukautta.
Vastaajat, jotka olivat vakavasti tai kriittisesti sairaita eivätkä kyenneet kommunikoimaan tiedonkeruujakson aikana, suljettiin pois otoksesta.
Välineet: Tiedot kerättiin haastattelijan täyttämällä kyselylomakkeella ja havainnointitarkistuslistalla, joka oli kehitetty asiaankuuluvien julkaistujen tutkimusten perusteella muutamin muutoksin31. Kyselylomake koostui viidestä osiosta: sosiodemografiset ominaisuudet, ihmisen itsensä kehittämän perinteisyyden käyttö ja tuntemus, perheen rakenne ja koko sekä persoonallisuus-/käyttäytymistekijät. Tarkistuslistalla kerättiin perustietoja osallistujista. Tarkistuslistassa oli mahdollisuus ympyröidä tehdyt havainnot. Se liitettiin jokaisen kotitalouden kyselylomakkeeseen, jotta kenttähenkilökunta pystyi tarkistamaan havaintonsa keskeyttämättä haastattelua. Eettisenä lausuntona totesimme, että tutkimuksemme sisälsivät ihmisiä ja että ihmisten kanssa tehtävien tutkimusten tulisi olla Helsingin julistuksen mukaisia. Siksi Bahir Dar -yliopiston lääketieteen ja terveystieteiden tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta hyväksyi kaikki menettelyt, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat yksityiskohdat, jotka suoritettiin asiaankuuluvien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, ja kaikilta osallistujilta saatiin tietoinen suostumus.
Tutkimuksemme datan laadun varmistamiseksi käytimme useita keskeisiä strategioita. Ensinnäkin tiedonkerääjät koulutettiin perusteellisesti ymmärtämään tutkimuksen tavoitteet ja kyselylomakkeen sisältö virheiden minimoimiseksi. Ennen kyselylomakkeen täydellistä käyttöönottoa teimme pilottitestejä mahdollisten ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Standardoimme tiedonkeruumenettelyt johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja loimme säännölliset seurantamekanismit kenttähenkilöstön valvomiseksi ja protokollien noudattamisen varmistamiseksi. Kyselylomakkeeseen sisällytettiin validiteettitarkistuksia vastausten loogisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Kvantitatiivisten tietojen syöttämisessä käytettiin kahta tiedonsyöttöä syöttövirheiden minimoimiseksi, ja kerättyjä tietoja tarkistettiin säännöllisesti täydellisyyden ja tarkkuuden varmistamiseksi. Lisäksi loimme palautemekanismeja, joiden avulla tiedonkerääjät voivat parantaa prosesseja ja varmistaa eettiset käytännöt, mikä auttaa lisäämään osallistujien luottamusta ja parantamaan vastausten laatua.
Lopuksi monimuuttujaista logistista regressiota käytettiin tulosmuuttujien ennustajien tunnistamiseen ja kovariaattien huomioon ottamiseen. Binäärisen logistisen regressiomallin sopivuutta testattiin Hosmerin ja Lemeshow'n testillä. Kaikissa tilastollisissa testeissä P-arvoa < 0,05 pidettiin tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona. Riippumattomien muuttujien multikollineaarisuutta tutkittiin toleranssi- ja varianssi-inflaatiokertoimen (VIF) avulla. COR-, AOR- ja 95 %:n luottamusväliä käytettiin riippumattomien kategoristen ja binääristen riippuvien muuttujien välisen yhteyden voimakkuuden määrittämiseen.
Tietoisuus hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytöstä Parweredasissa, Benishangul-Gumuzin alueella Luoteis-Etiopiassa
Hyönteismyrkkyillä käsitellyistä hyttysverkoista on tullut tärkeä työkalu malarian ehkäisyssä erittäin endeemisillä alueilla, kuten Pawin piirikunnassa. Etiopian liittovaltion terveysministeriön merkittävistä ponnisteluista hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen hyttysverkkojen käytön lisäämiseksi huolimatta niiden laajamittaisen käytön esteistä.
Joillakin alueilla hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen käyttöön voi liittyä väärinkäsityksiä tai vastustusta, mikä johtaa alhaiseen käyttöönottoasteeseen. Joillakin alueilla, kuten Benishangul-Gumuz-Metekelin alueella, voi olla erityisiä haasteita, kuten konflikteja, siirtymistä tai äärimmäistä köyhyyttä, jotka voivat vakavasti rajoittaa hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen jakelua ja käyttöä.
Tämä ero voi johtua useista tekijöistä, kuten tutkimusten välisestä aikavälistä (keskimäärin kuusi vuotta), malarian ehkäisyä koskevan tietämyksen ja koulutuksen eroista sekä alueellisista eroista edistämistoiminnassa. Tietoverkkojen käyttö on yleensä yleisempää alueilla, joilla on tehokas koulutus ja parempi terveydenhuoltoinfrastruktuuri. Lisäksi paikalliset kulttuuriperinteet ja uskomukset voivat vaikuttaa vuodeverkkojen käytön hyväksyttävyyteen. Koska tämä tutkimus tehtiin malaria-endeemisillä alueilla, joilla on parempi terveydenhuoltoinfrastruktuuri ja tietoverkkojen jakauma, vuodeverkkojen saatavuus ja saatavuus voivat olla parempia kuin alueilla, joilla niitä käytetään vähemmän.
Iän ja ITN-laitteiden käytön välinen yhteys voi johtua useista tekijöistä: nuoret käyttävät ITN-laitteita useammin, koska he tuntevat olevansa vastuullisempia lastensa terveydestä. Lisäksi viimeaikaiset terveyskampanjat ovat tehokkaasti kohdistuneet nuorempiin sukupolviin ja lisänneet tietoisuutta malarian ehkäisystä. Myös sosiaaliset tekijät, kuten ikätoverit ja yhteisön käytännöt, voivat vaikuttaa asiaan, sillä nuoret ovat yleensä vastaanottavaisempia uusille terveysneuvoille.
Lisäksi heillä on yleensä parempi pääsy resursseihin ja he ovat usein halukkaampia omaksumaan uusia käytäntöjä ja teknologioita, mikä tekee todennäköisemmäksi, että he käyttävät listautumisantoja jatkuvasti.
Tämä voi johtua siitä, että koulutukseen liittyy useita toisiinsa liittyviä tekijöitä. Korkeammin koulutetuilla ihmisillä on yleensä parempi pääsy tietoon ja parempi ymmärrys ITN:ien tärkeydestä malarian ehkäisyssä. Heillä on yleensä korkeampi terveyslukutaito, jonka ansiosta he pystyvät tulkitsemaan terveystietoja tehokkaasti ja olemaan vuorovaikutuksessa terveydenhuollon tarjoajien kanssa. Lisäksi koulutus yhdistetään usein parempaan sosioekonomiseen asemaan, joka tarjoaa ihmisille resursseja ITN:ien hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Koulutetut ihmiset myös todennäköisemmin kyseenalaistavat kulttuuriset uskomukset, ovat vastaanottavaisempia uusille terveysteknologioille ja omaksuvat myönteisiä terveyskäyttäytymismalleja, mikä vaikuttaa positiivisesti ITN:ien käyttöön ikätovereidensa keskuudessa.
Julkaisun aika: 12.3.2025