Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. maaliskuuta yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivin (CSDDD). Euroopan parlamentin on määrä äänestää CSDDD:stä täysistunnossa 24. huhtikuuta, ja jos se hyväksytään virallisesti, se pannaan täytäntöön aikaisintaan vuoden 2026 jälkipuoliskolla. CSDDD:tä on kehitetty vuosia, ja se tunnetaan myös EU:n uutena ympäristö-, sosiaali- ja yritysjohtamisasetuksena (ESG) tai EU:n toimitusketjulakina. Vuonna 2022 ehdotettu lainsäädäntö on ollut kiistanalainen alusta alkaen. EU:n neuvosto ei hyväksynyt uraauurtavaa uutta asetusta 28. helmikuuta 13 maan, mukaan lukien Saksan ja Italian, äänestämättä jättämisen ja Ruotsin kielteisen äänestyksen vuoksi.
Muutokset hyväksyttiin lopulta Euroopan unionin neuvostossa. Kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt ne, CSDDD:stä tulee uusi laki.
CSDDD-vaatimukset:
1. Suorita due diligence -tarkastus työntekijöihin ja ympäristöön kohdistuvien mahdollisten todellisten tai potentiaalisten vaikutusten tunnistamiseksi koko arvoketjussa;
2. Kehittää toimintasuunnitelmia tunnistettujen riskien lieventämiseksi toiminnassaan ja toimitusketjussaan;
3. Seuraa jatkuvasti due diligence -prosessin tehokkuutta; Tee due diligence -prosessista läpinäkyvä;
4. Yhdenmukaistaa toimintastrategiat Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
(Vuonna 2015 Pariisin sopimuksessa asetettiin virallisesti tavoitteeksi rajoittaa maapallon lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen vuosisadan loppuun mennessä teollista vallankumousta edeltäneen ajan tasolle ja pyrkiä 1,5 celsiusasteen tavoitteeseen.) Analyytikot sanovat, että vaikka direktiivi ei ole täydellinen, se on alku suuremmalle läpinäkyvyydelle ja vastuuvelvollisuudelle globaaleissa toimitusketjuissa.
CSDDD-lakiesitys ei ole suunnattu vain EU:n yrityksille.
ESG-sääntelynä CSDDD-laki ei ainoastaan sääntele yritysten suoria toimia, vaan kattaa myös toimitusketjun. Jos EU:n ulkopuolinen yritys toimii toimittajana EU:n yritykselle, myös EU:n ulkopuolinen yritys on velvoitteiden alainen. Lainsäädännön soveltamisalan liiallinen laajentaminen on väistämättä maailmanlaajuisia vaikutuksia. Kemianteollisuuden yrityksiä on lähes varmasti läsnä toimitusketjussa, joten CSDDD vaikuttaa varmasti kaikkiin EU:ssa liiketoimintaa harjoittaviin kemianteollisuuden yrityksiin. Tällä hetkellä EU-maiden vastustuksen vuoksi, jos CSDDD hyväksytään, sen soveltamisala on toistaiseksi edelleen EU:ssa, ja vain EU:ssa liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä on vaatimuksia, mutta ei ole poissuljettua, että sitä voidaan laajentaa uudelleen.
Tiukat vaatimukset EU:n ulkopuolisille yrityksille.
EU:n ulkopuolisille yrityksille CSDDD:n vaatimukset ovat suhteellisen tiukat. Se edellyttää yrityksiltä päästövähennystavoitteiden asettamista vuosille 2030 ja 2050, keskeisten toimien ja tuotemuutosten tunnistamista, investointisuunnitelmien ja rahoituksen kvantifiointia sekä johdon roolin selittämistä suunnitelmassa. EU:n listatuille kemianteollisuuden yrityksille nämä sisällöt ovat suhteellisen tuttuja, mutta monilla EU:n ulkopuolisilla yrityksillä ja EU:n pienillä yrityksillä, erityisesti entisen Itä-Euroopan maissa, ei välttämättä ole täydellistä raportointijärjestelmää. Yritysten on täytynyt käyttää ylimääräistä energiaa ja rahaa asiaankuuluvaan rakentamiseen.
CSDDD-asetusta sovelletaan pääasiassa EU:n yrityksiin, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa, ja se kattaa EU:ssa toimivat EU:n ulkopuoliset yritykset sekä kestävän kehityksen kannalta herkillä aloilla toimivat pk-yritykset. Tämän asetuksen vaikutus näihin yrityksiin ei ole pieni.
Vaikutus Kiinaan, jos yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi (CSDDD) pannaan täytäntöön.
Ottaen huomioon ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun laajan tuen EU:ssa, CSDDD:n hyväksyminen ja voimaantulo on erittäin todennäköistä.
Kestävän due diligence -vaatimusten noudattamisesta tulee ”kynnys”, joka kiinalaisten yritysten on ylitettävä päästäkseen EU:n markkinoille;
Yritykset, joiden myynti ei täytä mittakaavavaatimuksia, saattavat myös joutua EU:n loppupään asiakkaiden due diligence -tarkastusten kohteeksi.
Yritykset, joiden myynti saavuttaa vaaditun mittakaavan, ovat itse kestävän due diligence -velvoitteiden alaisia. Voidaan nähdä, että koosta riippumatta yritykset eivät voi täysin välttää kestävien due diligence -järjestelmien rakentamista niin kauan kuin ne haluavat päästä EU:n markkinoille ja avata ne.
Ottaen huomioon EU:n korkeat vaatimukset, kestävän due diligence -järjestelmän rakentaminen on systemaattinen hanke, joka vaatii yrityksiltä investointeja inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin ja asian vakavasti ottamista.
Onneksi CSDDD:n voimaantuloon on vielä jonkin aikaa, joten yritykset voivat käyttää tämän ajan kestävän due diligence -järjestelmän rakentamiseen ja parantamiseen sekä koordinoida toimintaansa EU:n jakeluketjun loppupään asiakkaiden kanssa CSDDD:n voimaantuloon valmistautumiseksi.
EU:n tulevan vaatimustenmukaisuuskynnyksen edessä yritykset, jotka ovat valmistautuneet ensimmäisenä, saavat kilpailuedun vaatimustenmukaisuudessa CSDDD:n voimaantulon jälkeen, niistä tulee "erinomainen toimittaja" EU:n maahantuojien silmissä ja ne käyttävät tätä etua voittaakseen EU:n asiakkaiden luottamuksen ja laajentaakseen EU:n markkinoita.
Julkaisun aika: 27.3.2024