NAIROBI, 9. marraskuuta (Xinhua) - Keskimääräinen kenialainen maanviljelijä, myös kylien asukkaat, käyttää useita litroja torjunta-aineita vuosittain.
Käyttö on lisääntynyt vuosien varrella uusien tuholaisten ja tautien ilmaantumisen myötä, kun Itä-Afrikan valtio kamppailee ilmastonmuutoksen ankarien vaikutusten kanssa.
Vaikka torjunta-aineiden lisääntynyt käyttö on auttanut rakentamaan miljardien šillingien teollisuuden maahan, asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että useimmat maanviljelijät käyttävät kemikaaleja väärin ja altistavat siten kuluttajat ja ympäristön riskeille.
Toisin kuin aiempina vuosina, kenialainen maanviljelijä käyttää nyt torjunta-aineita sadon jokaisessa kasvuvaiheessa.
Ennen istutusta useimmat viljelijät levittävät tiloilleen rikkakasvien torjunta-aineita rikkaruohojen torjumiseksi. Torjunta-aineita levitetään edelleen taimien istuttamisen jälkeen, jotta istutusstressi vähenee ja hyönteiset pysyvät loitolla.
Satoa ruiskutetaan myöhemmin lehtien lisäämiseksi, kukinnan aikana, hedelmöityksen aikana, ennen sadonkorjuuta ja sadonkorjuun jälkeen, itse tuotetta.
”Ilman torjunta-aineita et voi nykyään saada satoa monien tuholaisten ja tautien vuoksi”, sanoi Amos Karimi, tomaatinviljelijä Kitengelassa Nairobin eteläpuolella, äskettäisessä haastattelussa.
Karimi huomautti, että tämä vuosi on ollut pahin siitä lähtien, kun hän aloitti viljelyn neljä vuotta sitten, koska hän on käyttänyt paljon torjunta-aineita.
"Taistelin useita tuholaisia ja tauteja sekä säähaasteita vastaan, joihin kuului pitkä kylmä jakso. Kylmän jakson aikana turvauduin kemikaaleihin torjuakseni kasvitauteja", hän sanoi.
Hänen ahdinkonsa heijastelee tuhansien muiden pienviljelijöiden tilannetta Itä-Afrikan maassa.
Maatalousasiantuntijat ovat nostaneet varoituksen ja todenneet, että torjunta-aineiden runsas käyttö ei ole ainoastaan uhka kuluttajien terveydelle ja ympäristölle, vaan se on myös kestämätöntä.
”Useimmat kenialaiset maanviljelijät käyttävät torjunta-aineita väärin ja vaarantavat elintarviketurvallisuuden”, sanoi Daniel Maingi Kenian ruokaoikeusliittoumasta.
Maingin mukaan itäafrikkalaisten maiden maanviljelijät ovat pitäneet torjunta-aineita ihmelääkkeenä useimpiin maatilojensa haasteisiin.
"Vihanneksiin, tomaatteihin ja hedelmiin ruiskutetaan niin paljon kemikaaleja. Kuluttaja maksaa tästä korkeimman hinnan", hän sanoi.
Ja ympäristö tuntee kuumuuden yhtä lailla, kun useimmat Itä-Afrikan maan maaperät happamoituvat. Torjunta-aineet saastuttavat myös jokia ja tappavat hyödyllisiä hyönteisiä, kuten mehiläisiä.
Ekotoksikologisen riskinarvioija Silke Bollmohr totesi, että vaikka torjunta-aineiden käyttö itsessään ei ole pahasta, useimmissa Keniassa käytetyissä torjunta-aineissa on haitallisia aktiivisia ainesosia, jotka pahentavat ongelmaa.
"Torjunta-aineita myydään menestyksekkään maanviljelyn ainesosana ottamatta huomioon niiden vaikutuksia", hän sanoi.
Kestävän maatalouden järjestö Route to Food Initiative huomauttaa, että monet torjunta-aineet ovat joko akuutisti myrkyllisiä, niillä on pitkäaikaisia myrkyllisiä vaikutuksia, ne ovat hormonaalisia häiriöitä, ovat myrkyllisiä eri villieläimille tai niiden tiedetään aiheuttavan suuren määrän vakavia tai peruuttamattomia haittavaikutuksia.
”On huolestuttavaa, että Kenian markkinoilla on tuotteita, jotka on varmasti luokiteltu syöpää aiheuttaviksi (24 tuotetta), mutageeniseksi (24), hormonaalisesti häiritseviksi (35), neurotoksiseksi (140) ja monilla on selkeitä vaikutuksia lisääntymiseen (262),” laitos toteaa.
Asiantuntijat havaitsivat, että useimmat kenialaiset maanviljelijät eivät kemikaaleja ruiskuttaessaan ryhdy varotoimiin, kuten käsineiden, maskin ja saappaiden käyttöön.
”Jotkut ruiskuttavat myös väärään aikaan esimerkiksi päivällä tai tuulisella säällä”, Maingi totesi.
Kenian torjunta-aineiden käytön keskipisteessä ovat tuhannet hajallaan olevat lehtokaupat, myös syrjäisissä kylissä.
Kaupoista on tullut paikkoja, joista maanviljelijät hankkivat kaikenlaisia maatalouskemikaaleja ja hybridisiemeniä. Yleensä maanviljelijät selittävät kaupan pitäjille kasvejaan tartuttaneen tuholaisen tai taudin oireet ja myyvät heille kemikaalia.
”Voi jopa soittaa maatilalta ja kertoa oireet, niin määrään lääkkeen. Jos minulla on lääkettä, myyn sen. Jos ei, tilaan sen Bungomasta. Useimmiten se toimii”, sanoi Caroline Oduori, eläinlääkärikaupan omistaja Budalangissa, Busiassa, Länsi-Keniassa.
Kauppojen lukumäärän perusteella kaupungeissa ja kylissä liiketoiminta kukoistaa kenialaisten kiinnostuksen elpyessä maanviljelyyn. Asiantuntijat kehottivat käyttämään integroituja tuholaistorjuntamenetelmiä kestävän viljelyn edistämiseksi.
Julkaisun aika: 07.04.2021