Pitkäkestoisia hyönteismyrkkyllä käsiteltyjä hyttysverkkoja (ILN) käytetään yleisesti fyysisenä esteenä malariainfektion estämiseksi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yksi tärkeimmistä malarian ilmaantuvuuden vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä on ILN-verkkojen käyttö. Tietoa ILN-verkkojen käytöstä Etiopiassa on kuitenkin rajallisesti. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida ILN-verkkojen käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä kotitalouksissa Länsi-Arsin piirikunnassa, Oromian osavaltiossa, Etelä-Etiopiassa vuonna 2023. Väestöpohjainen poikkileikkaustutkimus tehtiin Länsi-Arsin piirikunnassa 1.–30. toukokuuta 2023 2808 kotitalouden otoksella. Tiedot kerättiin kotitalouksilta strukturoidulla haastattelijan suorittamalla kyselylomakkeella. Tiedot tarkistettiin, koodattiin ja syötettiin Epiinfo-versioon 7, minkä jälkeen ne puhdistettiin ja analysoitiin SPSS-versiolla 25. Deskriptiivistä analyysia käytettiin frekvenssien, osuuksien ja kuvaajien esittämiseen. Laskettiin binäärinen logistinen regressioanalyysi ja muuttujat, joiden p-arvo oli alle 0,25, valittiin sisällytettäväksi monimuuttujamalliin. Lopullista mallia tulkittiin käyttämällä oikaistuja kerroinsuhteita (95 %:n luottamusväli, p-arvo alle 0,05) osoittamaan tilastollista yhteyttä lopputuloksen ja riippumattomien muuttujien välillä. Noin 2389:llä (86,2 %) kotitaloudella on pitkäkestoisia hyönteismyrkkyverkkoja, joita voidaan käyttää nukkuessa. Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen kokonaiskäyttö oli kuitenkin 69,9 % (95 %:n luottamusväli 68,1–71,8). Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttö liittyi merkitsevästi naispuoliseen perheenpäähän (AOR 1,69; 95 %:n luottamusväli 1,33–4,15), erillisten huoneiden lukumäärään talossa (AOR 1,80; 95 %:n luottamusväli 1,23–2,29), pitkäaikaisen hyönteismyrkkyverkon vaihdon ajankohtaan (AOR 2,81; 95 %:n luottamusväli 2,18–5,35) ja vastaajan tietämykseen (AOR 3,68; 95 %:n luottamusväli 2,48–6,97). Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen kokonaiskäyttö Etiopian kotitalouksissa oli vähäistä verrattuna kansalliseen standardiin (≥ 85). Tutkimuksessa havaittiin, että tekijät, kuten naispuolinen perheenpää, erillisten huoneiden lukumäärä talossa, pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen vaihtoaika ja vastaajien tietämystaso, ennustivat kotitalouden jäsenten pitkäkestoisten hyönteisverkkojen käyttöä. Siksi Länsi-Alsin piirin terveysviraston ja sidosryhmien tulisi tarjota yleisölle asiaankuuluvaa tietoa ja vahvistaa pitkäkestoisten hyönteisverkkojen käyttöä kotitaloustasolla LLIN:n käytön lisäämiseksi.
Malaria on merkittävä maailmanlaajuinen kansanterveysongelma ja tartuntatauti, joka aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Taudin aiheuttaa Plasmodium-suvun alkueläinloinen, joka leviää Anopheles-hyttysten puremien välityksellä1,2. Lähes 3,3 miljardia ihmistä on vaarassa sairastua malariaan, ja suurin riski on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (SSA)3. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuoden 2023 raportin mukaan puolet maailman väestöstä on vaarassa sairastua malariaan. Arviolta 233 miljoonaa malariatapausta on raportoitu 29 maassa, ja niistä noin 580 000 ihmistä kuolee. Pahiten sairastuvat alle viisivuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset3,4.
Aiemmat Etiopiassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikaiseen hyttysverkkojen käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat tieto malarian tartuntamalleista, terveydenhuollon työntekijöiden (HEW) antamat tiedot, mediakampanjat, terveydenhuollon laitosten koulutus, asenteet ja fyysinen epämukavuus nukkuessa pitkäaikaisten hyttysverkkojen alla, kyvyttömyys ripustaa olemassa olevia pitkäaikaisia hyttysverkkoja, riittämättömät tilat hyttysverkkojen ripustamiseen, riittämättömät koulutustoimet, hyttysverkkojen puute, malarian riskit ja tietämättömyys hyttysverkkojen eduista. 17,20,21 Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että muut ominaisuudet, kuten kotitalouden koko, ikä, loukkaantumishistoria, koko, muoto, väri ja nukkumispaikkojen lukumäärä, liittyvät pitkäaikaiseen hyttysverkkojen käyttöön. 5,17,18,22 Joissakin tutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu merkittävää yhteyttä kotitalouden varallisuuden ja hyttysverkkojen käytön keston välillä3,23.
Pitkäkestoisten hyttysverkkojen, jotka ovat riittävän suuria nukkumistiloihin sijoitettavaksi, on havaittu käytettävän useammin, ja lukuisat tutkimukset malariaa endeemisissä maissa ovat vahvistaneet niiden arvon ihmisten kosketuksen vähentämisessä malariavektorien ja muiden vektorivälitteisten tautien kanssa7,19,23. Malariaa endeemisillä alueilla pitkäkestoisten hyttysverkkojen jakelun on osoitettu vähentävän malarian ilmaantuvuutta, vakavia sairauksia ja malariaan liittyviä kuolemia. Hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen hyttysverkkojen on osoitettu vähentävän malarian ilmaantuvuutta 48–50 %. Jos näitä verkkoja käytetään laajalti, ne voisivat estää 7 % alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuudesta maailmanlaajuisesti24 ja niihin liittyy merkittävä pieneneminen alhaisen syntymäpainon ja sikiön keskenmenojen riskissä25.
On epäselvää, missä määrin ihmiset ovat tietoisia pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käytöstä ja missä määrin he ostavat niitä. Kommentit ja huhut verkkojen kokonaan ripustamatta jättämisestä, niiden väärin ja väärään asentoon ripustamisesta sekä lasten ja raskaana olevien naisten laiminlyönnistä ansaitsevat huolellisen tutkimisen. Toinen haaste on yleisön käsitys pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen roolista malarian ehkäisyssä. 23 Malarian esiintyvyys on korkea Länsi-Arsin piirikunnan alangoilla alueilla, ja tiedot pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käytöstä kotitalouksissa ja yhteisöissä ovat niukkoja. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pitkäaikaisten hyönteismyrkkyverkkojen käytön esiintyvyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä kotitalouksissa Länsi-Arsin piirikunnassa, Oromian alueella, Lounais-Etiopiassa.
Länsi-Arsin piirikunnassa tehtiin yhteisöpohjainen poikkileikkaustutkimus 1.–30. toukokuuta 2023. Länsi-Arsin piirikunta sijaitsee Oromian alueella Etelä-Etiopiassa, 250 km:n päässä Addis Abebasta. Alueen väkiluku on 2 926 749, joista 1 434 107 miestä ja 1 492 642 naista. Länsi-Arsin piirikunnassa arviolta 963 102 ihmistä kuudessa piirikunnassa ja yhdessä kaupungissa elää korkeassa malarian riskiryhmässä; yhdeksän piirikuntaa on kuitenkin malariavapaita. Länsi-Arsin piirikunnassa on 352 kylää, joista 136 on malarian kantamia. Alueen 356 terveysasemasta 143 on malarian torjunta-asemia ja terveyskeskuksia on 85, joista 32 sijaitsee malarian kantamilla alueilla. Kolme viidestä sairaalasta hoitaa malariapotilaita. Alueella on jokia ja kastelualueita, jotka soveltuvat hyttysten lisääntymiseen. Vuonna 2021 alueelle jaettiin 312 224 pitkävaikutteista hyönteismyrkkyä hätäapua varten, ja toinen erä, 150 949 pitkävaikutteista hyönteismyrkkyä, jaettiin vuosina 2022–2026.
Lähtöpopulaationa pidettiin kaikkia Länsi-Alsin alueen kotitalouksia ja niitä, jotka asuivat alueella tutkimusjakson aikana.
Tutkimusväestö valittiin satunnaisesti kaikista Länsi-Alsin alueen tukikelpoisista kotitalouksista sekä niistä, jotka asuivat tutkimusjakson aikana korkean malarian riskin alueilla.
Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Länsi-Alsin piirikunnan valituissa kylissä sijaitsevat kotitaloudet, jotka olivat asuneet tutkimusalueella yli kuusi kuukautta.
Tutkimuksesta suljettiin pois kotitaloudet, jotka eivät saaneet LLIN-vihjeitä jakelujakson aikana, sekä ne, jotka eivät kyenneet vastaamaan kuulo- tai puhevaikeuksien vuoksi.
Toisen tavoitteen, LLIN:n käyttöön liittyvien tekijöiden, otoskoko laskettiin väestöosuuskaavan perusteella käyttäen Epi info -tilasto-ohjelmiston versio 7:ää. Olettaen 95 %:n luottamusvälin, 80 %:n tehon ja 61,1 %:n tulosprosentin altistumattomassa ryhmässä, oletus oli peräisin Keski-Intiassa13 tehdystä tutkimuksesta, jossa käytettiin kouluttamattomia kotitaloudenpäätä tekijämuuttujana ja OR-arvolla 1,25. Käyttämällä edellä mainittuja oletuksia ja vertaamalla muuttujia suuriin lukuihin, muuttujaa "kotitaloudenpää ilman koulutusta" käytettiin lopullisen otoskoon määrittämisessä, koska se tarjosi suuren, 2808 yksilön otoskoon.
Otoskoko jaettiin suhteessa kunkin kylän kotitalouksien lukumäärään, ja kylistä valittiin 2808 kotitaloutta yksinkertaisella satunnaisotantamenetelmällä. Kunkin kylän kotitalouksien kokonaismäärä saatiin Village Health Information Systemistä (CHIS). Ensimmäinen perhe valittiin arpomalla. Jos tutkimukseen osallistujan koti oli suljettu tiedonkeruun aikaan, tehtiin enintään kaksi seurantahaastattelua, ja tätä pidettiin vastaamattomana.
Riippumattomia muuttujia olivat sosiodemografiset ominaisuudet (ikä, siviilisääty, uskonto, koulutus, ammatti, perhekoko, asuinpaikka, etnisyys ja kuukausitulot), tietämystaso ja hyönteismyrkkyverkkojen pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät muuttujat.
Kotitalouksilta esitettiin kolmetoista kysymystä pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käyttöä koskevasta tiedosta. Oikeasta vastauksesta annettiin yksi piste ja väärästä vastauksesta 0 pistettä. Kunkin osallistujan pistemäärät laskettiin yhteen ja laskettiin keskiarvo. Keskimääräistä paremmat pisteet saaneiden osallistujien katsottiin omaavan "hyvän tietämyksen" ja keskimääräistä alhaisemmat pisteet saaneiden osallistujien "huonon" tietämyksen pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä.
Tiedot kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla, jotka haastattelija antoi henkilökohtaisesti ja jotka oli mukautettu eri kirjallisuudesta2,3,7,19. Tutkimukseen sisältyi sosiodemografisia ominaisuuksia, ympäristöominaisuuksia ja osallistujien tietämystä ISISin käytöstä. Tiedot kerättiin 28 henkilöltä malariariskialueella, heidän tiedonkeruualueidensa ulkopuolella, ja seitsemän terveydenhuollon laitosten malaria-asiantuntijaa valvoi heitä päivittäin.
Kyselylomake laadittiin englanniksi ja käännettiin paikalliselle kielelle (afan oromo) ja sitten uudelleen englanniksi johdonmukaisuuden tarkistamiseksi. Kyselylomake testattiin etukäteen 5 %:lla otoksesta (135) tutkimusterveydenhuollon laitoksen ulkopuolella. Esitestauksen jälkeen kyselylomaketta muokattiin mahdollisten sanamuotojen selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Tiedon puhdistuksen, täydellisyyden, laajuuden ja logiikan tarkistuksia tehtiin säännöllisesti tiedon laadun varmistamiseksi ennen tiedon syöttämistä. Esimiehen kanssa käytyjen tarkistusten jälkeen kaikki puutteelliset ja epäjohdonmukaiset tiedot poistettiin tiedoista. Tiedonkerääjät ja esimiehet saivat yhden päivän koulutuksen siitä, miten ja mitä tietoja kerätään. Tutkija seurasi tiedonkerääjiä ja esimiehiä varmistaakseen tiedon laadun tiedonkeruun aikana.
Datan tarkkuus ja johdonmukaisuus tarkistettiin, minkä jälkeen se koodattiin ja syötettiin Epi-info-ohjelmiston versioon 7, ja lopuksi se puhdistettiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmiston versiolla 25. Tulosten esittämiseen käytettiin kuvailevia tilastoja, kuten frekvenssejä, osuuksia ja graafisia analyysimenetelmiä. Laskettiin kaksimuuttujaisia binäärisiä logistisia regressioanalyysejä, ja monimuuttujamalliin valittiin ne kovariaatit, joiden p-arvo oli kaksimuuttujamallissa alle 0,25. Lopullinen malli tulkittiin käyttämällä oikaistuja kerroinsuhteita, 95 %:n luottamusvälejä ja p-arvoja alle 0,05 tulosten ja riippumattomien muuttujien välisen yhteyden määrittämiseksi. Multikollineaarisuutta testattiin käyttämällä keskivirhettä (SE), joka oli tässä tutkimuksessa alle 2. Mallin sopivuutta testattiin Hosmerin ja Lemeshow'n sopivuustestillä, ja Hosmerin ja Lemeshow'n testin p-arvo oli tässä tutkimuksessa 0,746.
Ennen tutkimuksen suorittamista saatiin eettinen hyväksyntä West Elsean piirikunnan terveyslautakunnan eettiseltä toimikunnalta Helsingin julistuksen mukaisesti. Tutkimuksen tarkoituksen selittämisen jälkeen saatiin viralliset lupakirjeet valituilta piirikunnan ja kaupungin terveysvirastoilta. Tutkimukseen osallistujille kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, luottamuksellisuudesta ja yksityisyydensuojasta. Suullinen suostumus saatiin tutkimukseen osallistujilta ennen varsinaista tiedonkeruuprosessia. Vastaajien nimiä ei kirjattu, mutta jokaiselle vastaajalle annettiin koodi luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
Vastaajista enemmistö (2738, 98,8 %) oli kuullut pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä. Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käyttöä koskevan tiedon lähteen osalta enemmistö vastaajista 2202 (71,1 %) sai sitä terveydenhuollon tarjoajilta. Lähes kaikki vastaajat 2735 (99,9 %) tiesivät, että rikkoutuneet pitkäkestoiset hyönteismyrkyt voidaan korjata. Lähes kaikki osallistujat 2614 (95,5 %) tiesivät pitkäkestoisista hyönteismyrkkyistä, koska ne voivat ehkäistä malariaa. Suurin osa kotitalouksista 2529 (91,5 %) tiesi hyvin pitkäkestoisista hyönteismyrkkyistä. Kotitalouksien keskimääräinen tietämys pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä oli 7,77 ja keskihajonta ± 0,91 (taulukko 2).
Hyttysverkkojen pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien tekijöiden kaksimuuttuja-analyysissä muuttujat, kuten vastaajan sukupuoli, asuinpaikka, perhekoko, koulutustaso, siviilisääty, vastaajan ammatti, erillisten huoneiden lukumäärä talossa, tietämys pitkäaikaisista hyttysverkoista, pitkäaikaisten hyttysverkkojen ostopaikka, pitkäaikaisen hyttysverkon käytön kesto ja hyttysverkkojen lukumäärä kotitaloudessa, yhdistettiin pitkäaikaiseen hyttysverkkojen käyttöön. Sekoittavien tekijöiden huomioimisen jälkeen kaikki muuttujat, joiden p-arvo oli kaksimuuttuja-analyysissä < 0,25, sisällytettiin monimuuttujaiseen logistiseen regressioanalyysiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä kotitalouksissa Länsi-Arsin piirikunnassa Etiopiassa. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttöön liittyviä tekijöitä olivat vastaajien naissukupuoli, erillisten huoneiden lukumäärä talossa, pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen vaihtamiseen kuluva aika ja vastaajien tietämys, jotka korreloivat merkittävästi pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käytön kanssa.
Tämä ero voi johtua otoskoon, tutkimuspopulaation, alueellisen tutkimusympäristön ja sosioekonomisen aseman eroista. Tällä hetkellä Etiopian terveysministeriö toteuttaa useita interventioita malarian aiheuttaman taakan vähentämiseksi integroimalla malarian ehkäisytoimenpiteitä perusterveydenhuollon ohjelmiin, mikä voi auttaa vähentämään malariaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että naispuoliset perheenpäät käyttivät pitkäkestoisia hyönteismyrkkyjä todennäköisemmin kuin miehet. Tämä havainto on yhdenmukainen Etiopian Ilugalanin piirikunnassa5, Raya Alamatan alueella33 ja Arbaminchin kaupungissa34 tehtyjen tutkimusten kanssa, jotka osoittivat, että naiset käyttivät miehiä todennäköisemmin pitkäkestoisia hyönteismyrkkyjä. Tämä voi johtua myös Etiopian yhteiskunnan kulttuuriperinteestä, jossa naisia arvostetaan miesten yläpuolelle, ja kun naisista tulee perheenpäitä, miehiin kohdistuu vain vähän painetta päättää itse pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä. Lisäksi tutkimus tehtiin maaseudulla, jossa kulttuuriset tavat ja yhteisön käytännöt saattavat kunnioittaa raskaana olevia naisia ja antaa heille etusijan pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytössä malariainfektion ehkäisemiseksi.
Tutkimuksen toinen löydös osoitti, että erillisten huoneiden lukumäärä osallistujien kodeissa korreloi merkittävästi kestävien hyttysverkkojen käytön kanssa. Tämä havainto vahvistettiin tutkimuksissa Itä-Belessan7, Garanin5, Adaman21 ja Bahir Darin20 piirikunnissa. Tämä voi johtua siitä, että kotitaloudet, joissa on vähemmän erillisiä huoneita talossa, käyttävät todennäköisemmin kestäviä hyttysverkkoja, kun taas kotitaloudet, joissa on enemmän erillisiä huoneita talossa ja enemmän perheenjäseniä, käyttävät todennäköisemmin kestäviä hyttysverkkoja, mikä voi johtaa hyttysverkkojen puutteeseen kaikissa erillisissä huoneissa.
Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen vaihdon ajoitus korreloi merkittävästi kotitalouksien pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käytön kanssa. Ihmiset, jotka vaihtoivat pitkäkestoiset hyönteismyrkkyverkot jopa kolme vuotta sitten, käyttivät todennäköisemmin pitkäkestoisia hyönteismyrkkyverkkoja kuin ne, jotka vaihdettiin alle kolme vuotta sitten. Tämä havainto on yhdenmukainen Arbaminchin kaupungissa Etiopiassa34 ja Luoteis-Etiopiassa20 tehtyjen tutkimusten kanssa. Tämä voi johtua siitä, että kotitaloudet, joilla on mahdollisuus ostaa uusia hyttysverkkoja vanhojen tilalle, käyttävät todennäköisemmin pitkäkestoisia hyönteismyrkkyverkkoja, ja kotitalouden jäsenet saattavat tuntea olonsa tyytyväisiksi ja motivoituneemmiksi käyttämään uusia hyttysverkkoja malarian ehkäisyyn.
Tutkimuksen toinen havainto osoitti, että kotitaloudet, joilla oli riittävästi tietoa pitkäkestoisista hyönteismyrkkyistä, käyttivät niitä neljä kertaa todennäköisemmin kuin kotitaloudet, joilla oli vähän tietoa. Tämä havainto on myös yhdenmukainen Havajissa ja Lounais-Etiopiassa tehtyjen tutkimusten kanssa18,22. Tämä voitaisiin selittää sillä, että kotitalouksien tiedon ja tietoisuuden lisääntyessä tartuntojen ehkäisymekanismeista, riskitekijöistä, taudin vakavuudesta ja yksilöllisistä tautien ehkäisytoimenpiteistä, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöönoton todennäköisyys kasvaa. Lisäksi hyvä tieto ja myönteinen käsitys malarian ehkäisymenetelmistä kannustavat pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käyttöön. Siksi käyttäytymisen muutosinterventioilla pyritään kannustamaan kotitalouksien jäseniä noudattamaan malarian ehkäisyohjelmia priorisoimalla sosiokulttuurisia tekijöitä ja yleismaailmallista koulutusta.
Tässä tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausasetelmaa, eikä syy-seuraussuhteita ole esitetty. Muistiharhaa on saattanut esiintyä. Vuodeverkkojen havainnointi vahvistaa, että muiden tutkimustulosten raportointi (esim. edellisen yön vuodeverkon käyttö, vuodeverkon pesutiheys ja keskimääräinen tulo) perustuu itsearviointeihin, joihin liittyy vastausharhaa.
Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen kokonaiskäyttö kotitalouksissa oli vähäistä verrattuna Etiopian kansalliseen standardiin (≥ 85). Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen käyttötiheyteen vaikuttivat merkittävästi se, oliko perheenpää nainen, kuinka monta itsenäistä huonetta talossa oli, kuinka kauan pitkäkestoisen hyönteismyrkkyllä käsitellyn verkon vaihtaminen kesti ja kuinka hyvin vastaajat olivat perehtyneitä asiaan. Siksi Länsi-Arsin piirikunnan terveysviranomaisen ja asiaankuuluvien sidosryhmien tulisi pyrkiä lisäämään pitkäkestoisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen käyttöä kotitaloustasolla tiedottamisen ja asianmukaisen koulutuksen avulla sekä jatkuvan käyttäytymisen muutosviestinnän avulla pitkäkestoisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen käytön lisäämiseksi. Vahvista vapaaehtoisten, yhteisörakenteiden ja uskonnollisten johtajien koulutusta pitkäkestoisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen oikeasta käytöstä kotitaloustasolla.
Kaikki tutkimuksen aikana saadut ja/tai analysoidut tiedot ovat saatavilla vastaavalta kirjoittajalta kohtuullisesta pyynnöstä.
Julkaisun aika: 07.03.2025