Pitkäkestoisia hyönteismyrkkyillä käsiteltyjä hyttysverkkoja (ILN) käytetään yleisesti fyysisenä esteenä malariatartunnan estämiseksi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yksi tärkeimmistä toimenpiteistä malarian esiintyvyyden vähentämiseksi on ILN:n käyttö. Tietoa ILN:iden käytöstä Etiopiassa on kuitenkin rajoitetusti. Siksi tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan ILN:ien ja niihin liittyvien tekijöiden käyttöä Länsi-Arsin läänissä Oromian osavaltiossa Etelä-Etiopiassa vuonna 2023. Länsi-Arsin läänissä tehtiin väestöpohjainen poikkileikkaustutkimus 1.-30.5.2023 otoksena 2808 kotitaloutta. Tiedot kerättiin kotitalouksista strukturoidulla haastattelijan hallinnoimalla kyselylomakkeella. Tiedot tarkistettiin, koodattiin ja syötettiin Epiinfo-versioon 7 ja puhdistettiin ja analysoitiin SPSS-versiolla 25. Kuvausanalyysillä esitettiin taajuudet, suhteet ja graafit. Binäärilogistinen regressioanalyysi laskettiin ja muuttujat, joiden p-arvot olivat alle 0,25, valittiin sisällytettäväksi monimuuttujamalliin. Lopullinen malli tulkittiin käyttämällä mukautettuja kerroinsuhteita (95 %:n luottamusväli, p-arvo alle 0,05) osoittamaan tilastollista yhteyttä tuloksen ja riippumattomien muuttujien välillä. Noin 2389 (86,2 %) kotitaloudessa on pitkäkestoisia hyönteismyrkkyverkkoja, joita voidaan käyttää nukkuessa. Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen kokonaiskäyttö oli kuitenkin 69,9 % (95 % CI 68,1–71,8). Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttö liittyi merkitsevästi naisperheen päähän olemiseen (AOR 1,69; 95 % CI 1,33–4,15), erillisten huoneiden lukumäärään talossa (AOR 1,80; 95 % CI 1,23–2,29), pitkäaikaisen vaihtovaikutuksen ajoitukseen (AOR 1OR 9 % .9 .9 . 2,18–5,35) ja vastaajien tietämys (AOR 3,68; 95 % CI 2,48–6,97). Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen yleinen käyttö kotitalouksissa Etiopiassa oli alhainen verrattuna kansalliseen standardiin (≥ 85). Tutkimuksessa havaittiin, että kotitalouden jäsenten LLIN-käyttöä ennustavat tekijät, kuten naispuolinen perheenpää, erillisten huoneiden määrä talossa, pitkäikäisten hyönteisten verkkojen vaihtoaika ja vastaajien tietotaso. Siksi Länsi-Alsin piirin terveysviraston ja sidosryhmien tulee LLIN:n käytön lisäämiseksi tiedottaa yleisölle ja vahvistaa LLIN:n käyttöä kotitalouksien tasolla.
Malaria on suuri maailmanlaajuinen kansanterveysongelma ja tartuntatauti, joka aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Taudin aiheuttaa Plasmodium-suvun alkueläinloinen, joka tarttuu naaraspuolisten Anopheles-hyttysten pureman kautta1,2. Melkein 3,3 miljardia ihmistä on vaarassa saada malaria, ja suurin riski on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (SSA)3. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuoden 2023 raportti osoittaa, että puolet maailman väestöstä on vaarassa sairastua malariaan, ja arviolta 233 miljoonaa malariatapausta on raportoitu 29 maassa, joista noin 580 000 ihmistä kuolee, ja pahiten kärsivät alle viisivuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset3,4.
Aiemmat Etiopiassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikaiseen hyttysverkkojen käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat mm. malarian tartuntatapojen tuntemus, terveydenhuollon ammattilaisten antamat tiedot, mediakampanjat, koulutus terveyslaitoksissa, asenteet ja fyysinen epämukavuus nukkuessaan pitkäaikaisten hyttysverkkojen alla, kyvyttömyys ripustaa olemassa olevia pitkäaikaisia hyttysverkkoja, riittämättömät tilat hyttysverkkojen ripustamiseen, hyttysverkkojen puute tarvikkeet, malariariskit ja tietoisuuden puute hyttysverkkojen eduista. 17,20,21 Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että muut ominaisuudet, kuten kotitalouden koko, ikä, loukkaantumishistoria, koko, muoto, väri ja makuupaikkojen määrä, liittyvät pitkäaikaiseen hyttysverkon käyttöön. 5,17,18,22 Joissakin tutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu merkittävää yhteyttä kotitalouden varallisuuden ja hyttysverkon käytön keston välillä3,23.
Pitkäkestoisia hyttysverkkoja, jotka ovat riittävän suuria sijoitettaviksi makuualueille, on havaittu käytettävän useammin, ja lukuisat tutkimukset malariaendeemisissä maissa ovat vahvistaneet niiden arvon ihmisten välisen kontaktin vähentämisessä malarian levittäjien ja muiden vektorien välittämien sairauksien kanssa7,19,23. Malaria-endeemisillä alueilla pitkäkestoisten hyttysverkkojen leviämisen on osoitettu vähentävän malarian ilmaantuvuutta, vakavia sairauksia ja malariaan liittyviä kuolemia. Hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen hyttysverkkojen on osoitettu vähentävän malarian ilmaantuvuutta 48–50 %. Jos näitä verkkoja käytetään laajalti, ne voisivat ehkäistä 7 prosenttia alle viisivuotiaiden kuolleisuudesta maailmanlaajuisesti24, ja ne vähentävät merkittävästi alhaisen syntymäpainon ja sikiön menetyksen riskiä25.
On epäselvää, missä määrin ihmiset ovat tietoisia pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käytöstä ja missä määrin he ostavat niitä. Kommentit ja huhut verkkojen ripustamatta jättämisestä, niiden ripustamisesta väärin ja väärään asentoon sekä lasten ja raskaana olevien naisten priorisoimatta jättämisestä ansaitsevat huolellisen tutkimuksen. Toinen haaste on yleinen käsitys pitkäaikaisten hyönteisten torjuntaverkkojen roolista malarian ehkäisyssä. 23 Malarian ilmaantuvuus on korkea Länsi-Arsin läänin alankoalueilla, ja tietoa pitkäaikaisten hyönteismyrkkyverkkojen kotitalous- ja yhteisökäytöstä on niukasti. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pitkäaikaisen hyönteismyrkkyverkkokäytön ja siihen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä kotitalouksissa Länsi-Arsin läänissä Oromian alueella Lounais-Etiopiassa.
Yhteisöpohjainen poikkileikkaustutkimus tehtiin 1.-30.5.2023 Länsi-Arsin läänissä. Länsi-Arsi County sijaitsee Oromian alueella Etelä-Etiopiassa, 250 km Addis Abebasta. Alueen väkiluku on 2 926 749, jossa on 1 434 107 miestä ja 1 492 642 naista. Länsi-Arsin maakunnassa arviolta 963 102 ihmistä kuudessa piirissä ja yhdessä kaupungissa elää suuressa malariariskissä; yhdeksän aluetta on kuitenkin malariavapaita. Länsi-Arsin läänissä on 352 kylää, joista 136 on malariaa sairastavia. 356 terveysasemasta 143 on malarian valvontapisteitä ja terveyskeskuksia on 85, joista 32 sijaitsee malaria-alueilla. Kolme viidestä sairaalasta hoitaa malariapotilaita. Alueella on hyttysten lisääntymiseen sopivia jokia ja kastelualueita. Vuonna 2021 alueelle jaettiin 312 224 pitkävaikutteista hyönteismyrkkyä hätäapua varten ja toinen erä, 150 949 pitkäaikaista hyönteismyrkkyä, jaettiin vuosina 2022-26.
Lähdeväestöksi katsottiin kaikki Länsi-Alsin alueen kotitaloudet ja alueella asuneet tutkimusjakson aikana.
Tutkimuspopulaatio valittiin satunnaisesti kaikista Länsi-Alsin alueen tukikelpoisista kotitalouksista sekä niistä, jotka asuivat tutkimusjakson aikana korkean malariariskin alueilla.
Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki valituissa Länsi-Alsin läänin kylissä sijaitsevat kotitaloudet, jotka ovat asuneet tutkimusalueella yli kuusi kuukautta.
Kotitaloudet, jotka eivät saaneet LLIN:iä jakelujakson aikana ja jotka eivät kyenneet vastaamaan kuulo- ja puhevamman vuoksi, suljettiin pois tutkimuksesta.
LLIN-käyttöön liittyvien tekijöiden toisen tavoitteen otoskoko laskettiin väestöosuuskaavan perusteella käyttäen Epi info version 7 tilastolaskentaohjelmistoa. Oletuksena 95 % CI, 80 % teho ja tulosprosentti 61,1 % valottamattomassa ryhmässä, oletus on otettu Keski-Intiassa tehdystä tutkimuksesta13, jossa käytettiin kouluttamattomia kotitalouspäitä tekijämuuttujana, OR:lla 1,25. Käyttämällä yllä olevia oletuksia ja vertailemalla muuttujia suuriin lukuihin, muuttuja "Kotitalouden pää ilman koulutusta" otettiin huomioon lopullisessa otoskoon määrittämisessä, koska se antoi suuren otoskoon 2808 yksilöä.
Otoskoko jaettiin suhteessa kunkin kylän kotitalouksien määrään ja kustakin kylästä valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla 2808 kotitaloutta. Kunkin kylän kotitalouksien kokonaismäärä saatiin kylien terveystietojärjestelmästä (CHIS). Ensimmäinen perhe valittiin arvonnalla. Jos tutkimukseen osallistuneen koti oli suljettuna tiedonkeruun aikana, suoritettiin enintään kaksi seurantahaastattelua ja tämä katsottiin vastaamattomaksi.
Riippumattomia muuttujia olivat sosiodemografiset ominaisuudet (ikä, siviilisääty, uskonto, koulutus, ammatti, perheen koko, asuinpaikka, etnisyys ja kuukausitulot), tietotaso ja muuttujat, jotka liittyvät hyönteisten verkkojen pitkäaikaiseen käyttöön.
Kotitalouksille esitettiin kolmetoista kysymystä pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä. Oikeasta vastauksesta 1 piste ja väärästä 0 pistettä. Kunkin osallistujan pistemäärän yhteenlaskemisen jälkeen laskettiin keskiarvopisteet, ja keskiarvon yläpuolella olleilla katsottiin olevan "hyvä tieto" ja keskiarvon alapuolella olleilla "huono" tietämys pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä.
Tiedot kerättiin haastattelijan kasvokkain suorittamilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla, jotka on mukautettu eri kirjallisuuksista2,3,7,19. Tutkimus sisälsi sosio-demografisia ominaisuuksia, ympäristöominaisuuksia ja osallistujien tietoa ISIS:n käytöstä. Tiedot kerättiin 28 ihmiseltä malariahotspotissa, heidän tiedonkeruualueensa ulkopuolella, ja niitä valvoi päivittäin 7 terveyslaitosten malariaasiantuntijaa.
Kyselylomake laadittiin englanniksi ja käännettiin paikalliselle kielelle (Afan Oromo) ja käännettiin sitten uudelleen englanniksi johdonmukaisuuden tarkistamiseksi. Kyselylomake esitestattiin 5 %:lla otoksesta (135) tutkimuksen terveyskeskuksen ulkopuolella. Esitestauksen jälkeen kyselylomaketta muokattiin mahdollisen sanamuodon selventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Tietojen puhdistus, täydellisyys, laajuus ja logiikka tarkastettiin säännöllisesti tietojen laadun varmistamiseksi ennen tietojen syöttämistä. Tarkastuksen jälkeen esimiehen kanssa kaikki epätäydelliset ja epäjohdonmukaiset tiedot jätettiin tiedoista pois. Tiedonkerääjät ja esimiehet saivat yhden päivän koulutuksen siitä, miten ja mitä tietoja kerätään. Tutkija seurasi tiedonkerääjiä ja valvojia varmistaakseen tiedon laadun tiedonkeruun aikana.
Tietojen tarkkuus ja johdonmukaisuus tarkistettiin, koodattiin ja syötettiin Epi-info-versioon 7, minkä jälkeen puhdistettiin ja analysoitiin SPSS-versiolla 25. Tulosten esittämiseen käytettiin kuvaavia tilastoja, kuten taajuuksia, suhteita ja kaavioita. Kaksimuuttujaiset binaariset logistiset regressioanalyysit laskettiin ja kovariaatit, joiden p-arvot olivat alle 0,25 kaksimuuttujamallissa, valittiin sisällytettäväksi monimuuttujamalliin. Lopullinen malli tulkittiin käyttämällä korjattuja kertoimia, 95 %:n luottamusväliä ja p-arvoja < 0,05 tuloksen ja riippumattomien muuttujien välisen yhteyden määrittämiseksi. Multikollineaarisuus testattiin käyttämällä standardivirhettä (SE), joka oli alle 2 tässä tutkimuksessa. Mallin sopivuuden testaamiseen käytettiin Hosmer- ja Lemeshow-sovitustestiä, ja Hosmer- ja Lemeshow-testin p-arvo tässä tutkimuksessa oli 0,746.
Ennen tutkimuksen suorittamista hankittiin eettinen hyväksyntä Länsi-Elsean piirikunnan terveyseettiseltä toimikunnalta Helsingin julistuksen mukaisesti. Tutkimuksen tarkoituksen selityksen jälkeen hankittiin viralliset lupakirjeet valituilta läänin ja kaupungin terveysvirastoilta. Tutkimukseen osallistuneille kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, luottamuksellisuudesta ja yksityisyydestä. Suullinen tietoinen suostumus saatiin tutkimukseen osallistujilta ennen varsinaista tiedonkeruuprosessia. Vastaajien nimiä ei tallennettu, vaan jokaiselle vastaajalle annettiin koodi luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
Vastaajista suurin osa (2738, 98,8 %) oli kuullut pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä. Mitä tulee tietolähteeseen pitkäkestoisten hyönteisten torjunta-aineiden käytöstä, suurin osa vastaajista 2202 (71,1 %) sai tiedon terveydenhuollon tarjoajilta. Lähes kaikki vastaajista 2735 (99,9 %) tiesivät, että repeytyneet pitkäkestoiset hyönteismyrkyt voidaan korjata. Melkein kaikki osallistujat 2614 (95,5 %) tiesivät pitkäaikaisista hyönteismyrkkyistä, koska ne voivat ehkäistä malariaa. Suurimmalla osalla kotitalouksista 2529 (91,5 %) oli hyvät tiedot pitkäkestoisista hyönteisten torjunta-aineista. Kotitalouksien keskimääräinen pistemäärä pitkäkestoisten hyönteismyrkkyjen käytöstä oli 7,77 keskihajonnan ollessa ± 0,91 (taulukko 2).
Pitkäaikaiseen hyttysverkkojen käyttöön liittyvien tekijöiden kaksimuuttuja-analyysissä muuttujat, kuten vastaajan sukupuoli, asuinpaikka, perheen koko, koulutus, siviilisääty, vastaajan ammatti, talon erillisten huoneiden lukumäärä, tieto pitkäkestoisista hyttysverkoista, pitkäaikaisten hyttysverkkojen ostopaikka, pitkäaikaisen hyttysverkon käytön kesto kotitalouksien hyttysverkkojen pitkäaikaiseen verkkoon liittyviin verkkoihin ja käyttää. Hämmentäviä tekijöitä koskevan oikaisun jälkeen kaikki muuttujat, joiden p-arvo oli < 0,25 kaksimuuttujaanalyysissä, sisällytettiin monimuuttujalogistiseen regressioanalyysiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen ja niihin liittyvien tekijöiden käyttöä kotitalouksissa Länsi-Arsin läänissä Etiopiassa. Tutkimuksessa selvisi, että pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttöön liittyviä tekijöitä olivat vastaajien naissukupuoli, erillisten huoneiden lukumäärä talossa, pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen vaihtoon tarvittava aika ja vastaajien tietotaso, jotka korreloivat merkittävästi pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen käyttöön.
Tämä ero voi johtua eroista otoskokossa, tutkimusjoukossa, alueellisessa tutkimusympäristössä ja sosioekonomisessa asemassa. Tällä hetkellä Etiopiassa terveysministeriö toteuttaa useita toimenpiteitä malarian taakan vähentämiseksi integroimalla malarian ehkäisytoimenpiteet perusterveydenhuollon ohjelmiin, mikä voi auttaa vähentämään malariaan liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että naispuoliset perheenpäät käyttivät todennäköisemmin pitkäkestoisia hyönteismyrkkyjä kuin miehet. Tämä havainto on yhdenmukainen Ilugalanin piirikunnassa5, Raya Alamatan alueella33 ja Arbaminchin kaupungissa34 Etiopiassa tehtyjen tutkimusten kanssa, jotka osoittivat, että naiset käyttivät miehiä todennäköisemmin pitkäaikaisia hyönteismyrkkyjä. Tämä saattaa johtua myös etiopialaisen yhteiskunnan kulttuuriperinteestä, joka arvostaa naisia miehiä edelle, ja kun naisesta tulee perheen pää, miehillä on minimaalinen paine päättää käyttää itse pitkäkestoisia hyönteismyrkkyjä. Lisäksi tutkimus tehtiin maaseudulla, jossa kulttuuriset tottumukset ja yhteisön käytännöt voivat olla raskaana olevia naisia kunnioittavampia ja antaa heille etusijalle pitkäaikaisten hyönteismyrkkyjen käytön malariatartunnan estämiseksi.
Toinen tutkimuksen havainto osoitti, että erillisten huoneiden määrä osallistujien kodeissa korreloi merkittävästi kestävien hyttysverkkojen käytön kanssa. Tämän havainnon vahvistivat tutkimukset East Belessan7, Garanin5, Adaman21 ja Bahir Dar20 läänissä. Tämä voi johtua siitä, että kotitaloudet, joissa on vähemmän erillisiä huoneita, käyttävät todennäköisemmin kestäviä hyttysverkkoja, kun taas kotitaloudet, joissa on enemmän erillisiä huoneita ja enemmän perheenjäseniä, käyttävät todennäköisemmin kestäviä hyttysverkkoja, mikä voi johtaa hyttysverkkojen pulaan kaikissa erillisissä huoneissa.
Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyverkkojen vaihdon ajoitus korreloi merkittävästi pitkäikäisten hyönteismyrkkyverkkojen kotitalouksien käytön kanssa. Ihmiset, jotka vaihtoivat pitkäkestoiset hyönteismyrkkyverkot jopa kolme vuotta sitten, käyttivät todennäköisemmin pitkäkestoisia hyönteismyrkkyverkkoja kuin ne, jotka vaihdettiin alle kolme vuotta sitten. Tämä havainto on yhdenmukainen Arbaminchin kaupungissa Etiopiassa34 ja Luoteis-Etiopiassa20 tehtyjen tutkimusten kanssa. Tämä voi johtua siitä, että kotitaloudet, joilla on mahdollisuus ostaa uusia hyttysverkkoja vanhojen tilalle, käyttävät todennäköisemmin pitkäaikaisia hyönteismyrkkyverkkoja kotitalouden jäsenten keskuudessa, jotka voivat olla tyytyväisiä ja motivoituneempia käyttämään uusia hyttysverkkoja malarian ehkäisyyn.
Toinen tämän tutkimuksen havainto osoitti, että kotitaloudet, joilla oli riittävästi tietoa pitkäaikaisista hyönteismyrkkyistä, käyttivät neljä kertaa todennäköisemmin pitkäaikaisia hyönteismyrkkyjä verrattuna kotitalouksiin, joilla oli vähän tietoa. Tämä havainto on myös yhdenmukainen Hawassassa ja Lounais-Etiopiassa tehtyjen tutkimusten kanssa18,22. Tämä selittyy sillä, että kun kotitalouksien tietämys ja tietoisuus tartuntojen ehkäisymekanismeista, riskitekijöistä, vakavuudesta ja yksittäisistä sairauksien ehkäisytoimenpiteistä lisääntyy, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöönoton todennäköisyys kasvaa. Lisäksi hyvä tuntemus ja positiivinen käsitys malarian ehkäisymenetelmistä kannustaa käyttämään pitkäkestoisia hyönteismyrkkyjä. Siksi käyttäytymisen muutosinterventioilla pyritään rohkaisemaan kotitalouden jäsenten sitoutumista malarian ehkäisyohjelmiin asettamalla etusijalle sosiokulttuuriset tekijät ja yleinen koulutus.
Tässä tutkimuksessa käytettiin poikkileikkaussuunnittelua, eikä syy-suhteita ole esitetty. Muistutusharha on saattanut tapahtua. Sänkyverkkojen havainnointi vahvistaa, että muiden tutkimustulosten (esim. edellisen yön sänkyverkon käyttö, sänkyverkon pesutiheys ja keskitulo) raportointi perustuu itseraportteihin, joihin kohdistuu vastausharha.
Pitkäkestoisten hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen yleinen käyttö kotitalouksissa oli alhainen verrattuna Etiopian kansalliseen standardiin (≥ 85). Tutkimuksessa selvisi, että pitkäkestoisten hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen käyttötiheyteen vaikutti merkittävästi se, oliko perheen pää nainen, kuinka monta erillistä huonetta talossa oli, kuinka kauan kesti pitkäikäisen hyönteismyrkkyllä käsitellyn verkon vaihtaminen ja kuinka asiantuntevia vastaajat olivat. Siksi Länsi-Arsin läänin terveysviraston ja asianomaisten sidosryhmien tulisi pyrkiä lisäämään pitkäkestoisten hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen käyttöä kotitalouksilla tiedottamisen ja asianmukaisen koulutuksen avulla sekä jatkuvalla käyttäytymisen muutosviestinnällä lisätäkseen pitkäikäisten hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen verkkojen käyttöä. Vahvistetaan vapaaehtoisten, yhteisörakenteiden ja uskonnollisten johtajien koulutusta pitkäkestoisten hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkojen oikeasta käytöstä kotitalouksien tasolla.
Kaikki tutkimuksen aikana saadut ja/tai analysoidut tiedot ovat saatavilla vastaavalta kirjoittajalta kohtuullisesta pyynnöstä.
Postitusaika: 07.03.2025