Hyönteismyrkkyllä ​​käsiteltyjen hyttysverkkojen käyttö kotitalouksissa ja siihen liittyvät tekijät Pawin piirikunnassa, Benishangul-Gumuzin alueella, Luoteis-Etiopiassa

HyönteismyrkkyMalarialla käsitellyt verkkopatjat ovat kustannustehokas tapa torjua malarian tartuntatauteja, ja ne tulisi käsitellä hyönteismyrkkyillä ja huoltaa säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että hyönteismyrkkyillä käsiteltyjen verkkopatjojen käyttö alueilla, joilla malarian esiintyvyys on korkea, on erittäin tehokas tapa estää malarian leviäminen1. Maailman terveysjärjestön mukaan vuonna 2020 lähes puolet maailman väestöstä on malarian riskiryhmässä, ja suurin osa tapauksista ja kuolemantapauksista ilmenee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mukaan lukien Etiopiassa. Suuria määriä tapauksia ja kuolemantapauksia on kuitenkin raportoitu myös WHO:n Kaakkois-Aasian, itäisen Välimeren, läntisen Tyynenmeren ja Amerikan alueilla1,2.
Malaria on hengenvaarallinen tartuntatauti, jonka aiheuttaa loinen ja joka leviää ihmisiin tartunnan saaneiden Anopheles-hyttysten puremien välityksellä. Tämä jatkuva uhka korostaa kiireellistä tarvetta jatkuville kansanterveystoimille taudin torjumiseksi.
Tutkimus suoritettiin Pawi Woredassa, joka on yksi Benshangul-Gumuzin kansallisen aluevaltion Metekel-alueen seitsemästä piirikunnasta. Pawin piiri sijaitsee 550 km lounaaseen Addis Abebasta ja 420 km koilliseen Asosasta Benshangul-Gumuzin alueellisessa osavaltiossa.
Tutkimukseen osallistui perheenpää tai kuka tahansa 18-vuotias tai vanhempi perheenjäsen, joka oli asunut taloudessa vähintään kuusi kuukautta.
Vastaajat, jotka olivat vakavasti tai kriittisesti sairaita eivätkä kyenneet kommunikoimaan tiedonkeruujakson aikana, suljettiin pois otoksesta.
Vastaajat, jotka ilmoittivat nukkuneensa hyttysverkon alla aikaisin aamulla ennen haastattelupäivää, katsottiin käyttäjiksi, ja he nukkuivat hyttysverkon alla aikaisin aamulla havaintopäivinä 29 ja 30.
Tutkimusdatan laadun varmistamiseksi otettiin käyttöön useita keskeisiä strategioita. Ensinnäkin tiedonkerääjille annettiin perusteellinen koulutus tutkimuksen tavoitteiden ja kyselylomakkeen sisällön ymmärtämiseksi virheiden minimoimiseksi. Kyselylomaketta testattiin aluksi pilottivaiheessa mahdollisten ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi ennen sen täydellistä käyttöönottoa. Tiedonkeruumenettelyt standardoitiin johdonmukaisuuden varmistamiseksi, ja kenttähenkilöstön seurantaa ja protokollan noudattamisen varmistamista varten luotiin säännöllinen valvontamekanismi. Kyselylomakkeeseen sisällytettiin koko ajan validiteettitarkistuksia kyselyvastausten loogisen johdonmukaisuuden ylläpitämiseksi. Määrällisten tietojen syöttämisessä käytettiin kahta syöttötapaa syöttövirheiden minimoimiseksi, ja kerättyjä tietoja tarkastettiin säännöllisesti täydellisyyden ja tarkkuuden varmistamiseksi. Lisäksi tiedonkerääjille luotiin palautemekanismi prosessien parantamiseksi ja eettisten käytäntöjen varmistamiseksi, mikä auttoi rakentamaan osallistujien luottamusta ja parantamaan kyselyvastausten laatua.
Iän ja ITN-laitteiden käytön välinen yhteys voi johtua useista tekijöistä: nuoret käyttävät ITN-laitteita useammin, koska he tuntevat olevansa vastuussa lastensa terveydestä. Lisäksi viimeaikaiset terveyden edistämiskampanjat ovat tehokkaasti kohdentaneet tiedot nuoremmille sukupolville ja lisänneet heidän tietoisuuttaan malarian ehkäisystä. Myös sosiaaliset tekijät, kuten vertais- ja yhteisön käytännöt, voivat vaikuttaa asiaan, sillä nuoret ovat yleensä vastaanottavaisempia uusille terveysneuvoille.