Useimmat raportit koskevat kolmea tärkeintä lepidoptera-tuholaista, eliChilo suppressalis,Scirpophaga incertulas, jaCnaphalocrocis medinalis(kaikki Crambidae-heimon eläimet), jotka ovat kohteenaBtriisi ja kaksi tärkeintä Hemiptera-tuholaista, eliSogatella furciferajaNilaparvata-lugens(molemmat Delphacidae-lajit).
Kirjallisuuden mukaan riisituholaisten pääasialliset saalistajat kuuluvat kymmeneen Araneae-heimoon, ja muita saalistajalajeja on Coleoptera-, Hemiptera- ja Neuroptera-lahkoista. Riisituholaisten lepidopteriset loiset ovat pääasiassa kuudesta Hymenoptera-heimosta ja muutama laji kahdesta Diptera-heimosta (eli Tachinidae ja Sarcophagidae). Kolmen tärkeimmän lepidopteriseen hyönteislajiin kuuluvan lajin lisäksi LepidopteraNaranga aenescens(Yökkösmaiset)Parnara guttata(Hesperiidae)Mycalesis gotama(Nymphalidae) jaPseudaletia separata(Noctuidae) on myös kirjattu riisin tuholaisiksi. Koska ne eivät aiheuta merkittäviä riisin tappioita, niitä tutkitaan harvoin, ja niiden luonnollisista vihollisista on saatavilla vain vähän tietoa.
Kahden tärkeimmän nivelkärsäisten tuholaisen luonnolliset viholliset,S. furciferajaN. lugenson tutkittu laajasti. Useimmat petoeläimet, joiden on raportoitu hyökkäävän puolikärsäisten kasvinsyöjien kimppuun, ovat samoja lajeja kuin lepidopteristen kasvinsyöjien kimppuun hyökkäävät lajit, koska ne ovat pääasiassa generalisteja. Puksuperäisten tuholaisten Delphacidae-lahkoon kuuluvat loiset ovat pääasiassa pistiäisheimoista Trichogrammatidae, Mymaridae ja Dryinidae. Samoin pistiäisloiset tunnetaan kasviluteena.Nezara viridula(Pentatomidae). RipsiäisetStenchaetothrips biformis(Thysanoptera: Thripidae) on myös yleinen riisituholainen Etelä-Kiinassa, ja sen saalistajat ovat pääasiassa kovakuoriaisia ja nivelkärsäisiä, kun taas loisia ei ole havaittu. Orthopteran lajit, kutenOxya chinensis(Acrididae) esiintyy myös yleisesti riisipelloilla, ja niiden saalistajiin kuuluvat pääasiassa Araneae-, Coleoptera- ja Mantodea-heimon lajit.Oulema oryzae(Chrysomelidae), tärkeä kovakuoriaistuholainen Kiinassa, on kovakuoriaisten petoeläinten ja pistiäisloisten hyökkäyksen kohteeksi. Kaksisiipituholaisten tärkeimmät luonnolliset viholliset ovat pistiäisloiset.
Arvioidakseen, missä määrin niveljalkaiset altistuvat Cry-proteiineilleBtRiisipelloilla tehtiin toistettu kenttäkoe Xiaoganin lähellä (Hubein maakunta, Kiina) vuosina 2011 ja 2012.
Vuosina 2011 ja 2012 kerätyistä riisikudoksista havaitut Cry2A-pitoisuudet olivat samankaltaisia. Riisinlehdissä oli korkeimmat Cry2A-pitoisuudet (54–115 μg/g kuivapainoa), ja seuraavaksi eniten riisin siitepölyssä (33–46 μg/g kuivapainoa). Varsissa oli alhaisimmat pitoisuudet (22–32 μg/g kuivapainoa).
Erilaisia näytteenottotekniikoita (mukaan lukien imunäytteenotto, imulevynäytteenotto ja visuaalinen etsintä) käytettiin 29 yleisimmin esiintyvän kasveissa elävän niveljalkaislajin keräämiseen.Btja kontrolliriisipalstoilla anteesin aikana ja sen jälkeen vuonna 2011 sekä ennen anteesia, sen aikana ja sen jälkeen vuonna 2012. Kerättyjen niveljalkaisten korkeimmat mitatut Cry2A-pitoisuudet minä tahansa näytteenottopäivänä on ilmoitettu.
Yhteensä 13 ei-kohdekasvinsyöjää 11:stä Hemiptera-, Orthoptera-, Diptera- ja Thysanoptera-heimosta kerättiin ja analysoitiin. Hemiptera-lahkoon kuuluvat aikuisetS. furciferaja nymfit ja aikuisetN. lugenssisälsivät pieniä määriä Cry2A:ta (<0,06 μg/g kuivapainoa), kun taas proteiinia ei havaittu muissa lajeissa. Sitä vastoin suurempia määriä Cry2A:ta (0,15–50,7 μg/g kuivapainoa) havaittiin kaikissa paitsi yhdessä Diptera-, Thysanoptera- ja Orthoptera-näytteessä. RipsiäisetS. biformissisälsi kaikista kerätyistä niveljalkaisista korkeimmat Cry2A-pitoisuudet, jotka olivat lähellä riisikudosten pitoisuuksia. Anteesin aikanaS. biformissisälsi Cry2A:ta pitoisuudella 51 μg/g kuivapainoa, mikä oli korkeampi kuin ennen nuhakuumetta kerätyissä näytteissä (35 μg/g kuivapainoa). Vastaavasti proteiinitasoAgromyzasp. (Diptera: Agromyzidae) -pitoisuus oli yli kaksi kertaa suurempi riisin kukinnan aikana kerätyissä näytteissä kuin ennen kukintaa tai sen jälkeen. Sitä vastoin tasoEuconocephalus thunbergii(Orthoptera: Tettigoniidae) oli lähes 2,5 kertaa suurempi nukkaantumisen jälkeen kerätyissä näytteissä kuin nukkaantumisen aikana.
Julkaisun aika: 06.04.2021