Asentaminenhyönteismyrkkyllä käsiteltyIkkunaverkkojen (ITN) käyttäminen avoimilla räystäillä, ikkunoissa ja seinäaukoissa vahvistamattomissa kodeissa on mahdollinen malarian torjuntatoimenpide. Se voiestää hyttysiäpääsemästä kotiin, mikä aiheuttaa tappavia ja subletaaleja vaikutuksia malarian vektoreihin ja mahdollisesti vähentää malarian leviämistä. Siksi teimme epidemiologisen tutkimuksen tansanialaisissa kotitalouksissa arvioidaksemme hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen ikkunaverkkojen (ITN) tehokkuutta suojassa malariainfektiolta ja vektoreilta sisätiloissa.
Charinzen piirikunnassa Tansaniassa 421 kotitaloutta jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Kesäkuusta heinäkuuhun 2021 toiseen ryhmään asennettiin deltametriiniä ja synergistiä sisältäviä hyttysverkkoja räystäille, ikkunoihin ja seinien aukkoihin, kun taas toiseen ryhmään ei. Asennuksen jälkeen, pitkän sadekauden (kesä/heinäkuu 2022, ensisijainen tulosmuuttuja) ja lyhyen sadekauden (tammi/helmikuu 2022, toissijainen tulosmuuttuja) lopussa, kaikille osallistuville kotitalouden jäsenille (ikä ≥6 kuukautta) tehtiin kvantitatiivinen PCR-testi malariainfektion varalta. Toissijaisiin tulosmuuttujaan kuuluivat hyttysten kokonaismäärä ansaa kohden yötä kohden (kesä/heinäkuu 2022), haittavaikutukset kuukauden kuluttua verkon asettamisesta (elokuu 2021) sekä kemobiologinen hyötyosuus ja jäämät vuoden kuluttua verkon käytöstä (kesä/heinäkuu 2022). Tutkimuksen lopussa myös kontrolliryhmä sai hyttysverkot.
Tutkimuksessa ei voitu tehdä johtopäätöksiä riittämättömän otoskoon vuoksi, joka johtui joidenkin asukkaiden kieltäytymisestä osallistua. Tämän intervention arvioimiseksi tarvitaan laajamittainen klusterisatunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon mieluiten sisältyisi pitkävaikutteisella hyönteismyrkkyllä käsiteltyjen ikkunasäleikköjen asentaminen.
Malarian esiintyvyystietoja analysoitiin protokollaa noudattaen, mikä tarkoittaa, että analyysistä suljettiin pois henkilöt, jotka olivat matkustaneet kahden viikon sisällä kyselystä tai käyttäneet malarialääkkeitä.
Koska arvioinnin aikana pyydystettyjen hyttysten määrä oli pieni, huoneessa olevien hyttysten lukumäärän määrittämiseen käytettiin vain oikaisematonta negatiivista binomista regressiomallia, joka määritti kunkin ansan yössä pyydystettyjen hyttysten määrän.
Yhdeksästä kylästä valituista 450 tukikelpoisesta kotitaloudesta yhdeksän suljettiin pois, koska niillä ei ollut avoimia kattoja tai ikkunoita ennen satunnaistamista. Toukokuussa 2021 441 kotitaloutta satunnaistettiin yksinkertaisesti kyläkohtaisesti: 221 kotitaloutta osoitettiin älykkään ilmanvaihtojärjestelmän (IVS) ryhmään ja loput 220 kontrolliryhmään. Lopulta 208 valituista kotitalouksista suoritti IVS-asennuksen loppuun, kun taas 195 pysyi kontrolliryhmässä (kuva 3).
Joidenkin tutkimusten mukaan ITS-verkot saattavat suojata malariaa vastaan tehokkaammin tietyissä ikäryhmissä, asuinrakenteissa tai hyttysverkkojen kanssa käytettäessä. Malarian torjuntatarvikkeiden, erityisesti hyttysverkkojen, saatavuuden on raportoitu olevan rajallista, erityisesti kouluikäisten lasten keskuudessa.[46] Verkkojen heikko saatavuus kotitalouksissa osaltaan rajoittaa verkkojen käyttöä kotitalouksissa, ja kouluikäiset lapset usein laiminlyödään, jolloin heistä tulee jatkuva malarian leviämisen lähde.[16, 47, 48] Tansania toteuttaa meneillään olevia jakeluohjelmia, mukaan lukien kouluverkko-ohjelma, hyttysverkkojen saatavuuden lisäämiseksi kouluikäisille lapsille.[14, 49] Ottaen huomioon verkkojen saatavuuden alhaisen tason (50 %) kyselyn tekohetkellä ja sen, että tällä ryhmällä voi olla vaikeampaa saada verkkoja, ITS-verkot ovat saattaneet tarjota suojaa tälle ryhmälle ja siten täyttää verkkojen käytön suojausaukon. Asuinrakenteet on aiemmin yhdistetty lisääntyneeseen malarian leviämiseen; esimerkiksi saviseinien halkeamat ja perinteisten kattojen reiät helpottavat hyttysten pääsyä sisään.[8] Tätä väitettä ei kuitenkaan tue näyttöä; Tutkimusryhmien analyysi seinätyypin, kattotyypin ja aiemman ITN-käytön mukaan ei osoittanut eroa kontrolliryhmän ja ITN-ryhmän välillä.
Vaikka sisätiloissa käytettävää hyttysten torjuntajärjestelmää (ITS) käyttävissä kotitalouksissa saatiin pyydystettyä vähemmän Anopheles-hyttysiä ansaa kohden yötä kohden, ero oli pieni verrattuna kotitalouksiin, joissa ITS-järjestelmää ei ollut. ITS-järjestelmää käyttävien kotitalouksien alhaisempi pyyntiprosentti voi johtua sen tehokkuudesta sisätiloissa ruokailevia ja yöpyviä keskeisiä hyttyslajeja vastaan (esim. Anopheles gambiae [50]), mutta se voi olla vähemmän tehokas ulkona todennäköisemmin aktiivisia hyttyslajeja vastaan (esim. Anopheles africanus). Lisäksi nykyiset ITS-järjestelmät eivät välttämättä sisällä optimaalisia ja tasapainoisia pitoisuuksia pyretroideja ja PBO:ta, eivätkä ne siksi välttämättä ole riittävän tehokkaita pyretroidiresistenttiä Anopheles gambiae -hyönteistä vastaan, kuten puolikenttätutkimuksessa [Odufuwa, julkaistaan myöhemmin] osoitettiin. Tämä tulos voi johtua myös riittämättömästä tilastollisesta tehosta. Jotta ITS-ryhmän ja kontrolliryhmän välinen 10 %:n ero voitaisiin havaita 80 %:n tilastollisella teholla, kutakin ryhmää kohden tarvittiin 500 kotitaloutta. Tilannetta pahensi se, että tutkimus osui samaan aikaan Tansaniassa vallinneen epätavallisen ilmaston kanssa, jossa lämpötila nousi ja sademäärä väheni[51]. Tämä olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti Anopheles-hyttysten esiintymiseen ja selviytymiseen[52] ja johtaa hyttysten kokonaismäärän vähenemiseen tutkimusjakson aikana. Sitä vastoin Culex pipiens pallens -hyttysten keskimääräisessä päivittäisessä tiheydessä ei ollut juurikaan eroa ITS-taloilla verrattuna taloihin, joissa sitä ei ollut. Kuten aiemmin mainittiin [Odufuwa, julkaistaan myöhemmin], tämä ilmiö voi johtua erityisestä teknologiasta, jossa ITS:ään lisätään pyretroideja ja PBO:ta, mikä rajoittaa niiden hyönteismyrkkyvaikutusta Culex pipiensiin. Lisäksi, toisin kuin Anopheles-hyttyset, Culex pipiens voi päästä rakennuksiin ovien kautta, kuten Keniassa tehdyssä tutkimuksessa[24] ja Tansaniassa tehdyssä entomologisessa tutkimuksessa[53] havaittiin. Suojaverkkojen asentaminen voi olla epäkäytännöllistä ja lisää asukkaiden altistumisriskiä hyönteismyrkkyille. Anopheles-hyttyset tulevat pääasiassa räystäiden kautta [54], ja laajamittaisilla toimenpiteillä voi olla suurin vaikutus hyttysten tiheyteen, kuten SFS-tietoihin perustuva mallinnus osoittaa [Odufuwa, julkaistaan myöhemmin].
Teknikkojen ja osallistujien raportoimat haittavaikutukset olivat yhdenmukaisia tunnettujen pyretroidialtistuksen reaktioiden kanssa [55]. Merkittävää on, että useimmat raportoidut haittavaikutukset hävisivät 72 tunnin kuluessa altistumisesta, sillä vain hyvin pieni osa (6 %) perheenjäsenistä hakeutui lääkärin hoitoon, ja kaikki osallistujat saivat maksutonta lääkärinhoitoa. 13 teknikon (65 %) keskuudessa havaittu korkea aivastelun esiintyvyys liittyi toimitettujen maskien käyttämättä jättämiseen, jossa mainittiin epämukavuus ja mahdollinen yhteys COVID-19-tautiin. Tulevissa tutkimuksissa voidaan harkita maskin käytön pakollistamista.
Charinzen alueella ei havaittu merkittäviä eroja malarian ilmaantuvuudessa tai sisätiloissa asuvien hyttyspopulaatioissa kotitalouksien välillä, joissa oli ja joissa ei ollut hyönteismyrkkyllä käsiteltyjä ikkunaverkkoja. Tämä johtuu todennäköisesti tutkimusasetelmasta, hyönteismyrkkyjen ominaisuuksista ja jäämistä sekä korkeasta osallistujien poistumasta. Vaikka merkittäviä eroja ei ollut, kotitaloustason loisten ilmaantuvuuden vähenemistä havaittiin pitkän sadekauden aikana, erityisesti kouluikäisten lasten keskuudessa. Myös sisätiloissa asuvien Anopheles-hyttyspopulaatiot vähenivät, mikä viittaa lisätutkimusten tarpeeseen. Siksi osallistujien jatkuvan osallistumisen varmistamiseksi suositellaan klusterisatunnaistettua kontrolloitua tutkimusasetelmaa yhdistettynä aktiiviseen yhteisön osallistamiseen ja tiedotukseen.
Julkaisuaika: 21.11.2025