Hyönteismyrkkyverkkojen asentaminen räystäiden, ikkunoiden ja seinien aukkojen ympärille remontoimattomissa taloissa on mahdollinen malarian torjuntatoimenpide. Se voi estää hyttysten pääsyn taloihin, sillä voi olla tappavia ja subletaaleja vaikutuksia malarian vektoreihin ja se voi mahdollisesti vähentää malarian leviämistä. Siksi teimme epidemiologisen tutkimuksen tansanialaisissa kotitalouksissa arvioidaksemme sisätilojen hyönteismyrkkyjen seulonnan (ITS) tehokkuutta malariaa ja vektoreita vastaan.
Kotitalous koostui yhdestä tai useammasta talosta, joita kutakin hallinnoi taloudenpää, ja kaikilla kotitalouden jäsenillä oli yhteiset keittiötilat. Tutkimukseen osallistumiskelpoisia kotitaloudet olivat, jos niillä oli avoimet räystäät, kalterittomat ikkunat ja ehjät seinät. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki 6 kuukauden ikäiset tai sitä vanhemmat kotitalouden jäsenet, lukuun ottamatta raskaana olevia naisia, joille tehtiin rutiiniseulonta synnytystä edeltävän hoidon aikana kansallisten ohjeiden mukaisesti.
Kesäkuusta heinäkuuhun 2021 tiedonkerääjät kiertelivät kyläpäälliköiden johdolla ovelta ovelle haastatellen kotitalouksia, joissa oli avoimet räystäät, suojaamattomat ikkunat ja pystyseinät. Tavoittaakseen jokaisen kylän kaikki kotitaloudet, tiedonkerääjät kiersivät kyläpäälliköiden johdolla ovelta ovelle haastatellen kotitalouksia, joissa oli avoimet räystäät, suojaamattomat ikkunat ja pystyseinät. Yksi aikuinen kotitalouden jäsen täytti lähtötilanteen kyselylomakkeen. Kyselylomake sisälsi tietoja talon sijainnista ja ominaisuuksista sekä kotitalouden jäsenten sosiodemografisesta asemasta. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi tietoon perustuvalle suostumuslomakkeelle (ICF) ja kyselylomakkeelle annettiin yksilöllinen tunniste (UID), joka tulostettiin, laminoitiin ja kiinnitettiin kunkin osallistuvan kotitalouden etuoveen. Lähtötilanteen tietoja käytettiin satunnaistamislistan luomiseen, joka ohjasi älykkäiden älykkäiden järjestelmien asentamista interventioryhmään.
Malarian esiintyvyystietoja analysoitiin protokollaa noudattaen, ja analyysistä suljettiin pois henkilöt, jotka olivat matkustaneet kahden viime viikon aikana tai käyttäneet malarialääkkeitä kahden viikon aikana ennen tutkimusta.
Selvittääksemme IMS-järjestelmien vaikutusta eri asuntotyypeissä, IMS-järjestelmien käytössä ja ikäryhmissä, teimme ositettuja analyysejä. Malarian ilmaantuvuutta verrattiin IMS-järjestelmiä käyttävien ja käyttämättömien kotitalouksien välillä määritellyn osituksen sisällä: saviseinät, tiiliseinät, perinteiset katot, peltikatot, ITS-järjestelmiä kyselyä edeltävänä päivänä käyttäneet, ne, jotka eivät käyttäneet ITS-järjestelmiä kyselyä edeltävänä päivänä, pienet lapset, kouluikäiset lapset ja aikuiset. Kussakin ositettussa analyysissä ikäryhmä, sukupuoli ja asiaankuuluva kotitalouden osittelumuuttuja (seinän tyyppi, katon tyyppi, ITS-järjestelmien käyttö tai ikäryhmä) sisällytettiin kiinteinä vaikutteina. Kotitalous sisällytettiin satunnaisvaikutuksena klusterointien huomioon ottamiseksi. Tärkeää on, että itse osittelumuuttujia ei sisällytetty kovariaatteina niiden omiin ositettuihin analyyseihin.
Sisähyttyspopulaatioiden osalta oikaisemattomia negatiivisia binomia regressiomalleja sovellettiin vain pyydettyjen hyttysten päivittäiseen määrään ansaa kohden yötä kohden, koska arvioinnin aikana pyydettyjä hyttysiä oli vähän.
Kotitalouksia seulottiin malariainfektion varalta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja tuloksista kävi ilmi kotitaloudet, joissa oli käyty, joissa kieltäytyi vierailusta, joissa hyväksyttiin vierailu, joissa ei voinut käydä muuton tai pitkän matkan vuoksi, osallistujien kieltäytymiset vierailusta, malarialääkkeiden käyttö ja matkustushistoria. Kotitalouksia tutkittiin sisätiloissa olevien hyttysten varalta CDC:n valoansoja käyttäen, ja tuloksista kävi ilmi kotitaloudet, joissa oli käyty, joissa kieltäytyi vierailusta, joissa hyväksyttiin vierailu, joissa ei voinut käydä muuton vuoksi tai jotka olivat poissa koko tutkimusjakson ajan. Kontrollitalouksiin asennettiin älykäs integroitu hyttysjärjestelmä (ITS).
Chalinzen alueella ei havaittu merkittäviä eroja malariatartuntojen määrässä tai sisätiloissa elävien hyttyspopulaatioissa kotitalouksien välillä, joissa oli käytössä hyönteismyrkkyllä käsitelty seulontajärjestelmä (ITS) ja joissa sitä ei ollut. Tämä voi johtua tutkimusasetelmasta, intervention hyönteismyrkky- ja jäännösominaisuuksista sekä suuresta määrästä tutkimuksesta keskeyttäneitä osallistujia. Vaikka erot eivät olleet merkittäviä, pitkän sadekauden aikana kotitaloustasolla havaittiin alhaisempia loistartuntojen määriä, mikä oli selvempää kouluikäisten lasten keskuudessa. Myös sisätiloissa elävien Anopheles-hyttyspopulaatiot vähenivät, mikä viittaa lisätutkimusten tarpeeseen. Siksi suositellaan klusterisatunnaistettua tutkimusasetelmaa yhdistettynä aktiiviseen yhteisön osallistamiseen ja tiedotukseen, jotta varmistetaan osallistujien pysyminen koko tutkimuksen ajan.
Julkaisun aika: 19. elokuuta 2025